KUMHUR lamkai ho henga Lekhathot

Lulun Indianapolis, IN
KUMHUR Lamkai teho,
Chin Kuki Mizo thun achesa kum 2003 apat in group mail (pro_kuki_network@ yahoogroups. com) ah ina kihou lim jing uvin ahi. Ikihou lim seh uleh thakhat ahi thei loudan le India hihen Burma hijong leh Kuki te dia aphat chom loudan le i movement u atoh khah dan avel vel in isei tao vin ihesoh kei tao ve. Tua athah beh a ihin sei kit u hi lainat um tah khat ahi. Chin te leh Mizo ten avel vel in eilhem uvin amaho gam tundoh nung injong Kuki suhmang dia ana toh u chu KSDF member hon imit tah a kimu/kitoh chuleh thusim tampi ajong eina mu jing uve.
KSDF hung kiphudoh hi bol ding hetlou jeh a kimoh bol bol ahi poi. Burma a Chin te le Burmese Military Regime hon achesa kum 60 apat a eina suh mang got jing uva Chukit leh Chin State le Chin ten ahop joulou amang thah ding Kuki te gam tundoh nading a Burma a lamkai jouse le mipi jaona hung kiphut doh kiloi khom na ahi chu avel vel in kahin sei nom e.

Burma a Kuki mipi te keu hilouvin India a kiloi khomna atamjo honjong kihou limna, seminar, chuleh conference tampi vei ana kibol jing in pachatna nasatah jong eina chan jing uve. Hiche kiloi khomna hochu KSO Headquarter, KSO Delhi chuleh mun tin'a KSO branch ho jousen jong ana hejing in ahi
Chukit leh Burma a nam jouse tichu Karen, Kachin, Arakan, Burman, Shan, Karenni, Pa O, Palaung, Lahu adang dang leh exile Burmese political organization jouse NLD a kipat ABSDF manchah choi ho gei a KSDF, KWHRO leh KPC min'a alliance kinei a kum 20 vel Kuki min'a na hung kitong ahi tan hiche ho jousen jong Kukite hi Burma a State nei dia kilom tah nammi ahi jong KSDF seminar ho le nikho lou pi kimangho tichu Khadawmi Operation, Anglo-Kuki War, KSDF Rising Day leh mun chom chom ah jong avel vel in asei jing uvin ahi.

Hijeh a chu Burma a simlai jouse kiloi khomna SYCB (Students and Youth Congress of Burma), (WLB) Women's League of Burma, (BRN) Burma Rivers Network chuleh adang dang a jong membership eina phal peh u ahi. Burma a democracy alhun nileh hiche kiloikhomna ho lamkai nading ahi toh kilhonía Kuki te chu nam dang toh kibang lou apu apa khang a achennao chu Kuki State a tundoh tei teiding ahi. Chin te tilou koi nam jousen ei support jing u ahi. 1993 a KSDF ahung kiphu doh a kon in tuni geijin Burma a Kuki lamkai ho hou lamkai ho, khang dong hotoh kum sheh in Kuki te khonung ding gelnan seminar aki bol jing in chu ban ah Moreh, Delhi, Thailand chuleh KSDF office munna mun jouse ah tanglou vin activities tampi chu kiloi khomna chom chom aki neijing in Kuki te lung gel, gentheina ho leh Kuki nam thuchu news paper ho Sumkawn a konna Voice of America ah ahung kiso jing e. Chukit leh radio thuphonho tichu RFA (Radio Free Asia), (VOA) Voice of America, (DVB) Democratic Voice of Burma, BBC (British Broadcasting Corporation) chuleh local radio hihen TV news hijong leh ahung sohjing in ahi. Hicheho jal chun Kuki mukha lou hekha lou hon jong Kuki te thusim aheo ve.

Kuki nam khangtou hen itiu leh inam sung u iki sep tup masat u ngai ahi. Re Unification/ one nation kiti chu amahon ahin gon uva chu pom thei ahi leh pomding bep ahi nalai e. Sopiteho Kuki tehi isei u leh independence mu dingin eina kisei uvin, chu a kon in Homeland/Zalengam ihin tikit u vin, hijong leh aum sa Sadar Hill jong idel mang taove hichu tuni gei a ajeh ihet lou lai u ham? Tua jong Manipur a 100% Kuki ahi itinao Lamka a jong eipao kija beh seh talou ahi. Paite hon amaho sang a avel vel a tamjo eipao thoho khu paova aval lhum ahi tai tijong ache sa kum 5 vella patna eina sei jing u ahi. Min Kuki kahi poi ati leh eihon nahi tei tei kiti thei lou ahi jong chu masang jep chun T Lunkim in Sumit Chakravarty letter athot a Paite numei khat le Manipur Pangal khat in ahin le jong chu eihon kihe hih jong leh Manipur daily news paper hoa jong kana mu e. Alona je ihe chom pove.

Amahon ipi sei jongle thusim aum sa titheina khang ahi tapoi. Thadou-Kuki pao thu, Haosa thu, Sadar Hills thu, manchah choiho thu chuleh topic tampi in eina kinel uvin seinop tampi le deisah tampi um jongleh atamjo jo phat sah kipom jeng hen tia lung len tah a kana um jing ahi in hijong leh hiche Chin Kuki Mizo thuhi avel vel a kisei ahi toh kilhon na itoh ding, itham ding jouse dalha a Burma a khang thah ten thichan geiya dinga kitepna nei pumía gentheina, hahsatna chuleh thina changei a kitoh a kum 18 val jen hung kichepi ahi jeh a tuhi asei phat ahi loudan leh KSDF in lungtup kimachal pi jingding ahi tichu kahin het sah ahi e.

Nang ho geldan a chu Mizo le Chin jong Kuki branch a nagel u ahi in hiche amahon ahe pha pon sei ding jong jacaht um tah ahi. Chin te Kuki kiti hi Chin sub tribe 50 val lah a aneo pen a akoi uva agel u ahi jong avel vel in kahin sei tao vin ahi.

Burma a Military Government ho constitution hihen lang exile pro democracy ho future constitution hijong leh nam khat in collective rights phatah a anei theiding tichu guarantee umsa ahi. Hichu seilou va common sense a het jong het thei ahi e.

Ajeh chu kei ho Kuki kaki tiu leh gam nei peh ding ham? ti thei ahilou toh kilhon in Kuki kaki ti lou u leh gamkanei lou ding jeh u va Kuki kaki tiu ahi bouve. Chin le Mizo toh thakhat khat kahiu ve jong kiti thei lou ahi.

Ithusim le ichondan chukit leh ichenna kitup sah a pan kila a movement kibol ahi e. Aphachom lou Chin Kuki Mizo isep thuva (Chin le Mizo te jaonalouva) Chavang Kut teng jongleh Kuki kisu mang a Chin Kuki Mizo iti tiu va..Tua meilhei, pangal le Naga hon jong Kuki te Kut ahi poi atiu ahi tai. Hiche va konía chu news paper le lekha jih jousen aban ban a ahin jih a tunung a lekha kisun ho leh research bol jouse Kuki thu asut pou leh Chin le Mizo jao louva asut thei lou u ahitai. Tuahi Chin Kuki Mizo a kichai thei talou va CHIKIM tikhat isep thu va labol hon jong mun tampi a ajao sah u ahitai. Nung a ichan gei a iki palnah lai ding ham? Chukit leh Chin Kuki Mizo a kichai thei talou va Chin Kuki Mizo Zomi Hmar Vaiphei kiti na jong tampi kamu kit e. Sot sot leh sentence saotah khat ihin so diu aban ban a mate hon jong tribe kanga taovin keiho min ajao louleh ihom pouve ahin ti thei nahlai u ahi.

Chukit leh lekha jih dang dang leh research bol honjong cite bol ding tampi um jong leh kipalna thei cha cha cite ibol jiu va reference a ipeh jiuhi inam ngailut lou nau jong aki lang in ahi.

Khat vetda man leh chung nun chuna ding a KSDF in movement ahin bol ahipoi. Lamkai masa ho le tuni gei a lamkai hon lung gel saotah kinei a nakitong ahi tijong avel in kahin sei kit nomme. Burma a democracy ahung lhun na Kuki ten gam akinei louleh India a Kuki hotoh kitho a manchah choi a sat ding gei lung gel kinei ahi. Eiho le eiho
Tags:

About author

Curabitur at est vel odio aliquam fermentum in vel tortor. Aliquam eget laoreet metus. Quisque auctor dolor fermentum nisi imperdiet vel placerat purus convallis.