Kum 100 sunga leiset mihemte hi gamsoh diu ahitai : Australian scientist

Mihemte hi kum phabep jou teng kigamsoh ding hileh akilom e. Scientistho seidan abahle, tute (grandchildren) ho jong teh gei-a dam lhung lou diuvin akilang e. Leiset-a smallpox natna ana sumang ah Australian scientist Professor Frank Fenner chun leiset
mihemte hi kum 100 sunga gam (extinct) diu ahitai, tin thuphon anei tai. Professor Frank Fenner hi Australian National University-a microbiology emeritus professor ahin, aman “ahunglhung ding’ thil masat asei dungjuiin, leiset mihemte hin population ha punna leh kingah ti umlouva neh leh chah chohna/holna tiho hi ahin khah joulou diu ahi, ti hi Fenner in khonunga thil hung soh ding amudan chu ahi.

‘Homo sapien-ho hi kum 100 sunga gamsoh diu ahitai. Ganhing adang tampi’n jong chubangma chu ato diu ahiî, tia asei toh kilhonin Fenner chun, ìHiche hi kilehei kit theilou dinmun chu ahitai. Phat hi geisanga ahitai. Hiche thu hi sei lou ding ka ti ahin, ahinla leiset huhna ding tohgonho ibol jom ji lou jehuva ka hin aseidoh ahiî, tin asei e.

Mihemte hi unofficial scientific period “Anthropocene” kiti khang (industralisation hung kipata pat) a lut ihi tauvin, chuleh hiche khang hin ichennau planet atongkhan ahi, tin Fenner in Daily Mail thuso ah aseiin ahi.

Chu keu hilouvin, mi hem chi gamna ding hi ëclimate change (global warming jeh-a)’ jeh jong
ahi tin jong Fenner in asei kit in ahi.

Asei danin: ‘Climate change hi hung kipan bep ahi nalai in, ahinla het thei leuva weather kikhelnaho
imu tauvin ahi’.

‘Aborigine-ho a kon het thei chu ahileh, science chuleh carbon dioxide hu lhadohna leh global
warming um louvin Aborigine mite hi kum 40,000 ahilouleh kum 50,000 jen ana hing jouuve. Ahin, tu leiset khang hi chu ti talou ding ahi. Human species hi species dang tampi banga mangthah ding ahitai’, ati. Kum 95 a upa Fenner hi smallpox natna “variola virusí kisuhbeina chunga award sangmi khat ahina banna lekhabu 22 jen jong asutdoh tan ahi.

1980 kum chun Fenner in smallpox natna kisuh beina thu chu World Health Assembly ah ana phongdoh in, hiche hi World Health Organisa tion lolhinna len penho lah a khat hia kisei chu ahi jing nalai e.

Alangkhata, Prof Fenner in aphondoh chungchang thua atohkhompi Stephen Boyden in asei dungjui in, hiche thua hi ecologist phabep in tahsanlelna anei un, ahin adang khat ma chun ahunglhung thei khat in agel kituvin ahi.

‘Frank Fenner thusei hi dih mai thei ahin, ahinla mi phabep in vang hiche thua hi awareness hung umin tin, chu toh kilhona chu tu leiset dinmun hi kilekhel kit (ecological sustainability) thei dan hung um nante, ti hi ka tahsan danu chu ahi’, tin Boyden asei e. ptimum Population Trust vice-chairman Simon Ross in hitin asei kit e : ‘Mihemte hin climate kikhelna, bio-diversity manthahna chuleh popula tion ha punna tiho panna in galjo ding tampi ineiuve’.

Prof Fenner in khonung thil lhung ding asei masat toh hapta masa-a Prince Charles in leiset mihem
population aha pun jinga ahileh ‘monumental problems’ ito diu ahi tia ana sei chu akiguijopna um thei ahi.

2009 UN estimates dungjuiin, tu le tua leiset pumpi hopsoh-a mihem population jat hi billion 6.8 ahin, hiche hi 2011 kum kichai lang teng billion sagi aphah ding ahitai.

Masang jep chun, Cam bridge University-a Prof Nicholas Boyle in ‘Doomsday (ninunung)’ kiti chu 2014 kuma soh ding ahi tin ana sei in ahi. Tu 21st century khang hi boina leh gentheina in alo dim am ahilouleh chamna leh khantouna khang hi nam ti in avetsah ding ahi tin ana sei e.

2006 kum chun, Prof James Lovelock in leisetpopulation hi century ban teng global warming jeh in million 500 a kemsuh ding ahitai tin ana sei e. Climate change itobangin kilekhel sah ding kigo jongleh, hich un boina asuhlhap jou lou ding ahi tin ana sei in ahi.
Tags:

About author

Curabitur at est vel odio aliquam fermentum in vel tortor. Aliquam eget laoreet metus. Quisque auctor dolor fermentum nisi imperdiet vel placerat purus convallis.