Manipur a Tribal ho pankhom phat ahitai

Dr. H.H. Mate
Manipur gamsung'a phaicham miho natoh le thilgon hi ana kisei vang in koiman anatah san pon, hinlah tuhin alen, aneovin thilsoh ho imit tah uvin imutaovin ahi. Isopiu tribal ichan khompi hon eiho sang'in Meilhei/Meetei te lungggel le natoh ahet masat jeh uvin, achennao district thum ahin gam jong achoh sah pouvin, chen jong achensah nom pouvin ahi. Hijeh chun phaicham mihon alona je ahepouvin, aja uvin ahi.

Eimite hi imitmonao lentah chu Kuki tia Manipur sung'a cheng Meilhei/Meetei, Muslim le Mayang hon ibonchao va ihet'u ahin, eihon la keiho Kuki, Mizo, Chin, Zomi tin achom chom in ikisei uvin ahi. Hiti ho jeh a jong phaichamía cheng hon imusit u, inoiseu ahi, mit jong mitmo mong mong ihi jeh uva gam jong Meilhei/Meetei ho ichoh sah u, igam'u thinglhang'a ichen sah u ahi. Ihi tijeh uva min ihinao, imitmonao le ikito thei lounao ahet doh a, adei dei ja chat uva, igamíu jong guhthim'a lah pih tei tei dingía pang ahiuve.

Nagate bang'in MDC election jong boycott ana kibol leh Manipur Government boi tei tei ding, Nagate le Kuki te hinvang lung khat vang ageltan, akibol khel leh thu phalou ding ahi tia kicha diu ahin, hinlah election akiti phot leh phulip phuldoh ibang uvin, mi kipapa na ding in i-um doh jiu uvin ahi. Nagate hi kho khat le kho chom khat akihou teng Manipur a hi Meetei/Meilhei paova kihou jiu ahi vang in, Naga issue ahi phot leh kitoh chet'a, pang khom jeng ahiuve.

Kukite hi ikihou thei soh kei uvin, pao lam'ah problem inei pouvin, hinlah kitona ding, pankhom na ding issue
ho ahin iki toh thei ji pouvin ahi. Sapte or Vannoi jin ihetnao min Kuki hi ibonchaova ahin, hiche a ahi ipan lou uleh khonung teng leh iboi tei tei diu kamun ahi. Nomanclature achom chom isem doh hohi i lhahsam nao bulpi ahi hedoh leuhen hiche eiho dingía kitona pen hung hi ding ahi.

Chuleh Kukite National issue ho hi ibonchauva ahi tia ilah/isan thei uva, Christian ihiu toh kilhon'a kilungset
tah a ipan khom uleh koiham einoise thei dingíu? Bandh/Strike kiti ho jong kilungtoh tah a bolkhom ding, keiho bol, amaho bol ikiti lou hel diu ahi. Lamka lang'a cheng eimi hohi kavet leh lekha them vang itam naovin, kipumkhat nading lunggel nei mi hi itam pouvin ahi. Thadou ho, Paite ho kiti to jiuva thu kisei hi kahah jah lheh in ahi. Thadoute,Paite te thu seiphat ahitapon, amavang ipi tileh ipankhom uva igam'u, inam'u hi huhbit, semtup ding hamîtihi nam lamkai hon gelkhoh pen'a nei angai tai.

Isopiu Nagaten inadou uvin, ina that naove, hiche NSCN-IM ethnic cleansing policy ana hin, Naga civil bodies ho jong moh themmo chan thei ahideh pon ahi. Tu-a hi ikhah doh lou uva, ikichih thei lou uleh Meilhei/
Meetei ten agam mu aneo tah jeh a hi igam'u lotei agot'u hi achepi jing diu ahi. Naga hotoh phatecha kihou toh
a district thum cheh inei u hi ventup ngai ahitai. Chandel hi Naga ho district hilou hel ahi. Naga ho chandel
district ah acheng kamupon ahi. Naga kahi ti ho jouse hi old Kuki masa leh Kuki dihtah ngen ahiuve. Anal,
Maring, Khoibu, Moyon, Lamkang kiti ho hi Naga ahinao British record na kamupon, amavang old Kuki
ahinao vang kamun ahi.Naga ho political influence hat jeh leh Kukite lhahsam jeh a Naga abel'u ahi bouvin
ahi. Kukite hi kengkhat in ding thei hiutin, imalam jouse ah hatpou pou leuhen, achamlouva Kuki ahinao jem aselíu chu hung pot doh tante.

Naga tetoh tribal hina jalía pankhom ding hi ajah da khon teng Kuki te lah a um tei nante, hinlah keima mudan in vang igam neiju phatecha igamíu hihen itiu leh Nagate toh kitoh tah a Meilhei/Meetei ho idou uleh chat thei lou diu ahi. Meilhei/Meetei te hi agam mu phaicham bou ahin, thinglhang gam hi amaho-a ahi loujeh a aduchat uva, eilah peh got u ahi. Agam neite ahiu leh hiti'a lunggel le tohgon anei lou diu ahi. Agam uvin aket tah lou jeh a eiho gam ahin duchat uva, ahin bel'u ahi bouvin ahi. Nagate toh ipankhom thei uva, ikitho to chet thei uleh phaicham mi hon amai khah tei diu musa ahi jeng'e.

Tu hin thil umdan ho hoitah a ivet leh phaigam miho ilungset uva, igam uva ichensah uleh ilu chung uva eh thading akigo taovin ahi. Avetsah nan, eimite khopi Lamka, Moreh, Saikul, Kangpokpi, Motbung, Leimakhong kiti ho a hin Meilhei/Meetei ho ichen sah uvin, tun amaho joh akithu neisah uvin, anodoh jila ihe pouvin, thule la aboi teng leh agenthei eimite ihijiu uvin ahi. Hitobang thilsoh hohi suhdam theina ding'a nam lamkai hon pan nasatah a alah phatíu ahitai. Meilhei/Meetei ten Manipur Integrity keh thei ponte atiu vin amaho integrity sukeh masa pennin apang uvin ahi. District ho boundary hinsukeh jong amaho ahitaovin, chamna dei kahiuve atiu vin, anatoh uleh athusei u akikal deltan ahi.

Manipur a Non-Naga jouse hi Kuki ihi uvin, lungkhat le kengkhat na idin khom uva isopiu Naga tetoh ikitho khom uleh phaicham (valley) a cheng Meilhei/Meetei hohin ima ichung uva atoh thei lou heldiu ahi. Eiho kilung to lou ahet jeh uva hitiahi chon uva, chule noise tah a ihou uva, igamíu ahin chu pan nu ahi, nam lamkai ho kigel phao vin. Manipur Chief Ministerpa apha lheh e natiu vin, alungthimía nabol nao nahet louvu ahi.

Eimi Minister ho le MLA hojong nalet, nalal nao hi nada lhah nom lou jeh uva Ibobi hi Pathen gin'a nagin uva,
nabelíu leh na nam mite thi hen natinao ahi. Hoitah in hung kigel hoi sel uvin, Naga le Kukite ipankhom
ni niu. chu Phaicham miho boi tei tei diu ahi. Naga MLA 6/7 resign kibol hojong alonaje ahetlou jeng'u ahi. Eimi ho nabon uvin gam le nam gel khohnan hai leu chun thil kidangtah vang hungsoh tei ding ahi.
Tags: , , ,

About author

Curabitur at est vel odio aliquam fermentum in vel tortor. Aliquam eget laoreet metus. Quisque auctor dolor fermentum nisi imperdiet vel placerat purus convallis.