Tulai Manipur Boina leh Kukite

Opinion Article
~ Lhingboi Haokip 
Tulaitah Manipur boina ahin Kukite thu akiseidoh mongmong tapon, football final kichemho ve’a panpiding hetumlou abangtauvin ahi. Ajeh iham itileh kivaihomna lhongpi leh chepi kicheh neitheilou a aumjeh u hidin ginmo aumíe. Jat le nam chomchom cheínkhomna Manipur a hin midanghon dinmun kicheh tah in akisem un, kithutoh tah in adinpi un, Kuki ho vang kihouding jong ageldoh nailou u hileh kilomtah in aum un, Kangpokpi lhang kichuloi, Chandel lhang kichuloi, MDC tetna dia INC ticket kichuloi, AIR link language a boiden loi, amaho kahía paite, thadou, hmar, tia a tribe cheh kiboipi khomset ngansen in aum un ahi. Inheng louveng hon thalheng a asol houhi thalheng ahiuvin, lamkai behseh hilou ahiuve. Thalheng chu lamkai’a igel’a, lamkai dan’a ibol’a, lamkai thuneina ipeh kalse chu kilam kai sahding mong ahi. Thalheng kitihohi Kukite chenna kho-
le-veng ijatham’a mipiho dei-lengaichat ahiloule lunggel-ngaitona ho mitoh kihouna ima hihen, ahilou leh chanvou kihopna mun hijongleh agaseiphong dingleh agalhutding bou ahin, mipi chun ipi adei’a angaichat ham tichu kicheh tahía aum masat ngai ahi. Hichu masang khangphat lai chun khosung ah Haosa pun mipi lunggel alakhom-in, mipi lamkai ahina chun khodang ham ahiloule thanei thilbolthei ho kihou ding chun ama thalheng asolji in, hichethu hitia nahinsei ding, khachithu khatia nahinsei ding tia ahilchah kheh’a asolji anahin ahi.

Ahile tulai hin mipi thaneina kiti democracy lho’ngpi noi’a Kuki khoho leh mipiho ahungum tah phat un,
masang a Haosa lamkaina leh mipi thunun na khang chu ahin suchehchao tan, akhel inlah mipithaneina ahiding
bang in atungdoh jou naipon, hilai tah ahin Kukite hi aboiden tauvin ahi. Kuki Inpi jong Haosa vaihomna
guongdan a kisem, ahia la mipin alhen thalhengho joh thaneina neidan a umta. Manipur a jatdanghon hiche
chena lhoíngpi kikhel dungjui in amaho sung kivaihopna jong a kisemtoh gam tauvin ahi.

Vetsahnan, Kuki Inpi hi Kuki nampi ding’a thilpha ipiham ti seitoh dingle Manipur Inpi, India Inpi ho’a Kukite dei le ngaichat ipi lhut dingham ti seilhahna Inpi ahi ngai ahi. Thalheng koikoi soldingham tijong seilhahna Inpi hiding ahi. Hitobang thaneina aneina din mipi lhendoh Inpi ahi angai in ahi. Ajehchu Haosa ho bou in alhen laisen Inpi lamkai chu Kuki mipi lamkai ahitheipoi. India kivaihopna lhongpi in mipi lamkai a ahetpih theilou ahi, mipi lhendohlou lamkai chu. Chusangía khohjo chu Kuki mipi injong apom theilou ahitai. Hinlah mipi lamkai ahiding’u mipin adei in, hiche nading chun a lamkai hojong mipin alheng nom in ahi. Ahile tunia Inpi lamkai hohin Haosa chanvou bou avetvet diuham? Ahiloule mipi lamkai ding’a Inpi chu mipi dia akhel diuham angaitai. Khelding anoplou uleh mipin Inpi mijouse hoípthei khat akisemdoh ngai ahitai. Haosa hi Kukiten asuhbei loudiuva pha ahin, ahin mijousen gam-le-go aneitheina dingía semtohjep ngai ahi. Inpi in Haosa ho gamhi khosung miho achohsahthei ngai ahi. Hiche gam neitheina khosung mi ho akipeh kahsen Kuki gamsung ah khantouna umtheiponte. Tunia hi Kuki Haosa hon Inpi mangcha a khosung mipi ho gam achohsah uva, akijoh theidiuva chanvou apehlou uleh nikhat teng agam uhi mipin hunamía ahinlah pih diu ahi. Hiche nikho ahunglhun masangía chu Inpi leh khosung kivaihomdan kihoutoh a semphat phat ahitai.

Tulai Manipur Boina hi Kukiten ima tamsei ding aumpoi. NSCN lamkaina noija Kukite kithat leh kideljam, kho le veng kidalhahsah hohi kituptah’a pulepa chondungjuija ngaidam thumna le longman pehna aumía, kho le veng ho phatecha nungchenna aumtheipou leh amaho deile ngeh Kuki gam tongkhalouse chu jahda na Kukiten neiding ahipoi. Muivah akho a ache achelou Kukiho boipi ding ahipoi. Manipur ahungleh thunei-
Tags:

About author

Curabitur at est vel odio aliquam fermentum in vel tortor. Aliquam eget laoreet metus. Quisque auctor dolor fermentum nisi imperdiet vel placerat purus convallis.