~ Rev. Paolen Haokip (Pastor, KWS Kolkata)
Thumakai
Mihem khat in adamsunga angaichat pen le aholpen/athupipen hi kipana ahi. Kipana muna ding ahiphot leh ase apha kholtoh lou’a ipi hijongleh boljen mi tamtah aum in ahi. Kipana abangkhat chu chomcha bou ahin, abangkhat chu atonsot gei’a ding ahi. Tonsot kipana dihtah muthei dinga ipan khah leh kipa aumin ahi. Ahin ipan khah louding leh lungset umtah ihiuve. Ahin, kipana hi amunom jousen amuthei ahi. Hiche mu nading chu bailou maithei ahi. Mihem khat in kipana dihtah chu mu inge atileh, Jesu thuhil phate’a angaija, ahetthem’a, ajui’a chuleh achona hile amuding ahi. Chuleh amaho chu anom ahiuve kitiding ahi. Anun nom ho chu koi ho
hiuvem itileh, van-gam a cheng ho chu ahi, hiche munna chu ka le hagail chule gilkel danchah kiseikit talouding, kipana chamkim soh ahi. Hejeh’a chu Jesun aseijuite le mipi tamtah muolvum’a hitin anahil in ahi, ‘lhagaova vaicha ho anun nom ahiuve; ijeh-inem itileh vangam chu amahoa ahi' (Matt. 5:3). Hiche Jesu thuhil hi tunin phatchom cha gelkhom dingin kahin deisah in ahi.
Kipana dihtah/ anunnom ñhilchetna:
Kipana dihtah/ anunnom (blessed) hi Greek thucheng in Makarios akitin ahi. Makarios thucheng
hin pathian (gods) atina ahi. Christian ho hetdan in, mihem koihileh Pathien tabanga kipana nei. Hitobang kipana hi akivat umlou, chamkim soh, mi chunga kingaina neilou, ama changa lhingjou lou (independent), koiman atohkhah (untouchable) theilou, anokhum (unassailable) theilou chule alahpeh theilou ahi. Ahetthei nading khat chu ahileh; Gamsung (Nation/ State) khat, ahilouleh Khosung (Village) khat a chu mihem khat in ahin sunga dinga angaichat jouse akimu thei tabang ahi. Hiche gam ahilouleh kho chun, nehding, kisilding, twi, thao, lou le ai etc. ijakai lhingset, akivat umlou tina ahi. Hiche tabanga chu mihem khat kipana dihtah nei ho chutabang ahi; ama le ama a kona um thil, akivat umlou, koima a kon kithopina ngaicha lou. Hitabang kipana chu adihtah ahi, ijehinem itileh hichu koiman alahpeh theilou ahi. Hijeh’a chu Jesun ‘hiche nakipanau chu koiman nalahpeh lou dingu ahi’ (Jn. 16:22). Gentheina, hahsatna, lungimna chule natna etc. injong asuhlong joulou kipana atina ahi. Hiche kipana hi kimuphitphet, kimujap ahilouleh kinepna lentah galdohna ahipoi. Ahin hiche kipana hi galjona, lolhinna tabang ahi.
Lhagaova Vaichaho - hielchetna:
Vaichaho (poor) hi Greek thucheng pt’chos tin akihen ahi. Chule hiche hi thucheng ni’a (two) hetthei ding’in akisei e. Akhatna PenÁs akitin, akoudohna chu ahileh-mihem khat’in tha le jung asen’a ahina ding’a natong tina ahi. Amapa/nu chu mihou hilou , mivaicha (poor) imacha mong mong neilou akhon nagei a vaicha, ahivanga ama chu genthei/lengvai (destitute) hilou. Ahin Hebrew thucheng a konna akihet dan in amapa/nu chu panpibei/akithopi bei (helpless). Hitabang miho hin ima kahi poi, ima boltheina, ima kaneipoi tia alhahsam na kihet. Hijehía chu ijakai Pathien tahsan na neitah a kingai ho ahiuve. Hitabang miho chu Pathien in ‘agenthei hesohna jouse akonin ahuh ji ahi ‘(Ps. 34:6), “vaichate kinepna jong aitih a suhmil a umjing lou ding ahi’ (Ps. 9:18). Mi thabei chule athatjo lou miho koma kon’a ahuhdoh ji e (Ps. 35:10). Angaichate jong apesoh kei ji (Ps. 68:10). Migenthei le mivaichate jong panpi jing (Ps. 72:4). Angaicha geova umte ahesoh nauva konin apuidoh jin chule A-insungmite jong kelngoi hon bangin avet tup ji ahi (Ps. 107:41). Neh le chah jong nengtah a aneidingu ahi (Ps. 132:15). Hiche ho’a kon’a akimudoh chu ahileh mihem ama ima ahilou, alhahchomna akihet teng ama chu Pathien anga alung le atha akipehlut jin, ama chu leiset thil ngaichat jouse toh kikhen’a chuleh Pathien toh kijopmat ahitai. Amachun Pathien tailou kingapna ding aumpoi ti kicheh Tah’a akihet ahi. Hijeh’a chu lhagao a vaicha ho chun leiset thil ho imacha ahipoi ti kicheh tahea ahet, thil jouse/ ijakai Pathien a kilhandoh ho ahiuve.
Van-gam (Kingdom of Heaven):
Van-gam ahilou leh Pathien leng-gam hi map a aumlou jeh’in akimu khapon ahi. Ahin hiche thucheng hin Pathien thaneina (sovereign), agunna (dynamic) chuleh khonunga (eschatological) avaihop (rule) bolding tina ahi. Pathien vaihopna munna chu kinah, kibou, gilkel Dangchah umtalou ding, chamna, lungmonna umding ahi. Hiche lai munna chu atahsan chate jouse atonsot a chen ding ahitai. Pathien leng-gam chu ahung lhungding, khonunga kipana hilouvin, tu tua leiset munna jong muthei ahi. Jesu hinkho, athuhil le anatoh a konna muthei ahitai. Hiche leng-gam hi Jesu thuhil nungjui ho a dinga tua jong umjing ahi. Van-gam chu nalah uva um ahi tin Jesu’n asei in ahi. Tonsot hinkemlou kipana hi ahung lhung ding van-gam keo hilou in tua damlai sunga jong muthei ahi. Hiche chu hoi’a muthei ham itileh Jesu Christa a um ahi. Ama tahsan hole anungjui ho chun amusoh keo dingu ahi. Hiche jeh’a chu Ama (Jesu) hi hinna changlhah chu ahi (Jn. 6:35), chuleh mihon hinna aneibe nacheh dinguva hung ahi (Jn. 10:10). Ama vannoi vah ahi (Jn. 8:12). Ama hi thokitna le hinna jong ahi (Jn. 11:25). Ama tailou chu koima pa kom lhung joulou (Jn. 14:6). Eiho ama toh ikijopmat lou uleh eihon ima ibol theilou dingu ahi (Jn. 15:5). Ama thuhil init jingu leh van-gam chu eiho ding’a gotsa umjing ahi. Van-gam’a cheng ho chu anun nom ahi. Ipijeh inem itileh van-gam chu kipana dihtah um ahi.
Van-gam thu hi present (tutua ilah uva um muthei) le future (khonunga, tonsot hinkemlou umnading mun) in akisei in ahi. Matthew, Mark, & Luke hin future thun asei uvin, ahin John’in vang present in sei in ahi. Hiche thu hi scholars ho jong lungel chom chom anei uvin ahi. Present a seiho hin future thu hi atahsanpouve. Aman ho hin social gospel lam joh in aha sei uve. Mihem athi teng ipi ahiding akihepon, hijeh’a chu ahinsunga le adamsunga thilpha akibolpeh thei'a achanthei uleh hichu amahoa dinga van-gam ahi atiuve. Ahin future lampang hi ahileh, leiset chunga, thoh gentheina jouse umtalouding, gilkel danchah umlou’a chumunna chu tonsot hinkemlou umtading ti hi ahi. Ahoi chu hijongleh akiseinom pen leh akidei pen chu van-gam/Pathien lengam a chun kipana dihta aume ti hi ahi. Tu present hinkho hihen lang ahung lhungding future hinkho ding hijongleh Van-gam a chu Kipana dihtah chu umah ahin, hiche muna chu umdinga ikigot soh kei dingu ahi.
Akhumkhana
Hiche Jesun muolsang chunga ahil thu hi manlutah ahi. Athuhil hi akicheh lheh jengin ahi. Ahin vangset umtah khat chu ahileh, Jesu thuhil ho nahsat lou mi tamtah aki um nalai in ahi. Mi thusei nahsah lou, khohsah lou, ija seplou, hi lhahsam natah khat ahi, hijeh’a hi mi tamtah lhagao lam hihen tahsa lam hijongleh khantou louva um ahi. Mihem thusei don’a ise louva jongleh Pathien thu, Jesun eihil nahou beh hi achopto amat itho dingu ahi. Mihem tahsan ding chu ahah thou nai, hijong leh Pathien thu vang tahsan a pha hilou ham? Pathien thu leh mihem thu kibang lou ahi. Ajeh chu mihem in, asei u khat, abol u achom, ajou anal a kichem jong mi akiumda poi. Hitobang miho vang chu tahsan hih hel uvin. Ahin Pathien thu kitah ahi, Ama thu vang tahsan u hite, Ama thua hi damna um pen ahi. Ama thu’a chon u hitin, kipehlut masaphot leu hen, adang chu Aman hin kingaito tante. Jesun tunia eihil nahou init uva, chule ichon uva ahileh vangam chu nanglekei’a ahi. Hichemunnachu24hrs bandh, thao aumlou, bomb pohkeh, mikitha, economic-blockade etc. kitiho nanung jat kit louding ahitai.
- Recent Posts
- Comments
Advertisement
Video
-
India Shinning with Sonia
Lunminthang Haokip In inter-racial tryst with destiny; To later bewail trials of this country; In a noble home that thrived in giving; All that it hard-earned to Nation-building; By faith you ventured to new rules marry, -
A Brief History of St George’s Parish Church, East Ham, London
NAME: St. George is the patron saint of England and St. Ethelbert commemorates death of Christian King outside Hereford, name added in 1935 after generous donation from Diocese of Hereford to new building. -
Twelve Years in England
t was first week of June, 1979 when I arrived at the door of the Holy Cross College, 104 In Ya Road, Rangoon, I think it was around 9 am in the morning, and I came from Mandalay by train. I was received by a student who was cleaning the class rooms -
Hattinneng Hangsing crowned Miss Nagaland 2010
Nineteen year-old Hattinneng Hangsing from Peren district was crowned Miss Nagaland Monday evening in a glittering show held at State Academy Hall, Kohima. Virieno Zakiesato was adjudged first runners-up while Tsukoli Kinimi was adjudged second runner-up. -
A brief history of Lupho, Lupheng, Misao and Related Clans
By Lhunkholal Lupho In view of the fact that most of us are not aware of our true genealogical background, and for our local elders who depend on the memory bank of community -
Adihlou bolna dingin lampi dih aumpoi
Thudih choija nakigel nah em? Nangle nang hitihin gah kidong temmo – Midangho natheitop sunna nakithopi hinam? Natoh dung juija aga loudinga nakigot hinam? Adihle adihlou lhekhenna dinga nalungel nasen hinam? Henge natileh, -
Reformation apat tu chan Houbung dinmun
Lhumlam Roman Catholic lah a chun Monas tery kiti Pathen natong dia ain alou dalha munkhat a kithem chuh-a ahinkho pumpi mangjeng ho hatah-in ahung machal’in, Houbung chu hitobanga kithem chuh ho chun -
Are They Truly Your Friend? How to Tell
A few years ago I penned a quote for my FaceBook page that said, “A genuine friend never says, ‘Call me if you need something.’ They simply do it.”
| If you are interested in submitting Articles | News Item, please enclose with one of your photo | News related Picture of one or two and send it to us at bombielmedia@gmail.com
Featured Posts
Category
Blogroll
- » Judea gam - Esther Sitlhou
- » Thim in lei atom - Esther Sitlhou
- » Liem cheh ute - Esther Sitlhou
- » Aw Bethlehem Lhanghoi - Esther Sitlhou
- » Aw Bethlehem - Esther Sitlhou
- » Limna Nikho - Ngaineilhing Haokip
- » Leiyah ahung pieng - Ngaineilhing Haokip
- » Lal Pen nikho - Ngaineilhing Haokip
- » Lal Lunglhai kum - Ngaineilhing Haokip
- » Huhhing'a Pakai - Ngaineilhing Haokip
- » Chamna Lengpa - Ngaineilhing Haokip
- » Vang eipe diuvin - Esther Sitlhou
- » Lenchung (Kuki Idol)- Kalha ngai jing
- » Lhingboi Singson- Chavang Kolni
- » Lhingboi Singson- Kipah in Nuikhom
- * For more download go here »
