Pope lalna gam Vatican City thusim velvetna Vatican khopi ahilouleh Vatican City thusim hetnom um tah tahho anoia bang hin velhau hite.

Vatican City hi iti hung umdoh ham?
Vatican City thusim a kidang um pen chu leiset a atuma kivaipohna gamneo pen ahina hi ahi. Ajeh chu Italy gama beh ding dol tah ahi vangin, Vatican City hi atuma kivaipo independent gam khat chu ahi. Vatican City hin bai thet a jalenna ana mu vang chu ahi poi. Italy government toh phat sot thim tah kinel boutamnaho aum jouva Lateran Treaty noia kum 1929 a chu Vatican City in jalenna ana mu ahi. Vatican City atuma kivaipoh theina tha anakipe jeng ajeh hi Italy gama Roman Catholic hou in deisahna achan jeh ahi tin akisei e.

1984 kum chun Holy See (Vatican City) leh Rome government in kinoptona (concordat) khat ana nei kit lhonin, chuche dungjui chun Lateran Treaty noia kinoptona chunga velvetna leh khelthei phabep anakikhel un ahi. Roman Catholicism hi Italy gam “state religion” ahi chungchona Pope thuneina (influence) len kit ahi. Ahin, kinoptona noia chun Italy a mijousen ahou nom cheh ahou thei diu (religious freedom) ti ahi.

Vatican City gam chungchanga hetnom umho :
Insungmiho kilhah song ahilou vangin, Vatican City hi leng kivaipohna (monarchy) tobang ahi. Bishop of Rome (Pope a kilhengdoh) hung hita pou pou chun Vatican City chunga vai ahom ahi. Vatican City a um St. Peter’s Basilica hou-in khu leiset Christian hou-inho lah a alen pen, mi 60,000 jen kikhop theina hou-in ahi.
Catholic thusim dungjuiin, Basilica hi Jesu seijui 12 ho lah a Saint Peter kivuina mun ahi tin akiseiin, chuleh hiche hou-in maicham mun noi tah a mitheng Peter lhan um ahi akiti e.

Constantinian basilica kiti hoi-in aluipa chunga tua um St. Peter’s Basilica hi April 18, 1506 nia pat a chu ana kisa pana chuleh hou-in hi November 18, 1626 nia chai ana hi.

Vatican khopi economy hi printing industry, coins (thihsum), postage stamps kisemnaho leh sum le pai muna chom choma kingam ahi. Hiche Pope kivaipohna khopi hin sumkolveina anei pon, leiset pumpia Roman Catholic diocese ho (bishop gambih/district) akona akum seh a kai/tax kimuho a khopi hi kingam ahi pen e.
Vatican City hin coins leh postage stamps kijohdoh a konin jong sum tam thimpi amun ahi. Alangkhata, Vatican hi tourist mun khat jong ahi kit e.

Vatican gama lou natoh (agricultural activity) aum poi.
Literacy percentage 100 percent ahin chuleh Vatican mipiho hin Latin, Italian, French leh English pao athouvin ahi.
Vatican gama cheng miho hi leiset nam chom chom Italian, Swiss chuleh leiset adang dang ahiuve. Agam leiset let dan hi 0.44 square km tivel bou ahin, chuleh agam leiset let dan vetkah din Washington, DC Aum National Mall sanga ale sagi bou a len ahi.

Vatican City hi khopi ahi jengin, mihem jat jong 932 ti vel bou ahi. Population growth rate hi 1.15% lah ahi kit e. Government umdol hi Pathen hou semang lhacha kivaipohna (ecclesiastical) ahi. Vatican gama lhacha natong khat income hi Italian worker khat toh tekah thei ahi.

Gari lhai lena thei lampi len aum behseh pon; atamjo in leh in kikah lampiho (streets) ngen ahi. Rail lampi a km 0.86 asao penin akipha thei e. Vatican City flag a band a-eng le akang atou langa kisem ni, alai a Saint Peter chabi (keys) ni leh melchihna lukhuh (papalmiter) aumin ahi. Pope hi “The Lateran Place” kiti Lateran Treaty sign ana kibolna muna um ahi. Christian hou alut masang chun Vatican mun hi mun thenga ana kingaito a mipi jong ana kichensah lou ahi. Vatican hi Italian artist minthang Michelangelo, Boticelli chuleh Bernini tiho chenna mun khat jong ana hi. Amuna malai thusim poimo tah tah kikoina museum leh library ho jong aumin ahi.

Gam neocha ahi chungchona population jong lhomcha ahi jeh in Vatican a thilse bolna lam (crime rate) hi Italy sangin iham chanin sangin chuleh case 90% tobang jong kholdoh ahi naipoi. Vatican City a transport leh communication system hi akhangtou loi ahi.
Tags:

About author

Curabitur at est vel odio aliquam fermentum in vel tortor. Aliquam eget laoreet metus. Quisque auctor dolor fermentum nisi imperdiet vel placerat purus convallis.