Assam'a Bangladesh mi hungki chaolut ho deimona sanglhehta

Guwahati, Lhajing 13: BJP hon Bangladesh a kon'a dandih louva hung kichaolut hohin India gamsung ah kichat tijatna asodoh sah un ahi atiuve. Gansemni a Guwahati khopi a "AssamLooking back to look aheadFocus on Bangladesh infiltration" tia kiminvo kikhopna khatna ahoulimna in BJP lamkai Sushma Swaraj hin New Delhi kom'ah India leh Bangladesh gamgihi gangtah a akhatan dingin tepna aneijin, ahi. BJP tehin Bangladesh a kon'a dandih louva hung kichaolut hohi India pumpi boina a amu u ahi. Sushma Swaraj hin 'Assam mite dinga identity crisis ahitai. Dandih louva Bangladesh mi ahung kichao lutjeh uhin state sunga jat tamtechu hunglhom muntin jatlhom techu hungtam theiju ahi, ati e.

Ahung kichaolut hohin tuhin national park mun geija chenlut ding agotaove, atin ahi. Assam Accord hi 1984 kumía soi anakikai khum ahin hijongleh thil thupitah dandih louva Bangladesh mi hung kichaolut ho thuhi suhtoh loulai ahi. Kumgup jen foreigner ho douna a All Assam Students' Union ho lamkaina noija kiphinna ana kibolchu India in chamlhatna athumlai tilouva kiphinna lenpen ahitai. Kiphinna chu Assam Accord akikai jou vinbou athip'e. Ahin, vangset umtah in Assam mitehin akiphinna lopenchu amuhih laije tin Sushma chun aseije. Lok Sabha a Opposition lamkai, Sushma Swaraj hin 'eiholeh eiho thepmo ikichandiuvin aphai. Assam Accord chu speed breaker pum'a ikilah u ahi, speed breaker chu IMDT (Illegal Migrants Determination Tribunal) Act ahi. Kasei lona penchu hichi Act a hin dandih louva hung kichaolut ho matna hentup dinghi ahahlheh in ahi, tin aseije. Hichi Act hi BJP panlahna jal'a repeal kibol ahi tia ahilchet gotna achun BJP lamkaina noija National Democratic Alliance Government chun hichi Act repeal kibolna dinga hi Supreme Court a affidavit file abol ahi ati e.

Sushma jonghin boinahi asuhdam nathei ingaichat u ahi. Ahileh, boina suhdamna dinga hi thakhatna idinkhom
nah uvem? Idingkhom uve tithei ahipoi. Assam miten ahung kichaolut ho douna a kiphinna ahinbol kit uleh BJP hi akithopi dinga gotsa ahi, tin aseiben ahi. Hethei khatchu, 1980 kum kichai theova foreigners ho douna a kiphinna a chun Assam mi 855 in ahinkho achanlo in ahi.

I-Day kiman got jeh-a Assam a security khautah um
Guwahati, Lhajing 13 : Thingnoi mihon Independence Day kiman ding ajah nom lou ban uva boycott abol jeh un Guwahati mun'a security khautah aum tai. Dan pam'a um United Liberation Front of Asom (ULFA) in ahung lhung ding Lhajing 15 nia pung kal 15 sung general strike akou un ahi. Hiche jeh chun railway stations, bus kingahna, kichepna mun ho adeh-a Republic Day kiman na ding mun hoa security venbitna lhingset aumtai. Hiche chung chonna gari lhai ho phatah in khol chilna aum in ahi.

Guwahati a Senior Superintendent of Police PC Saloi in aseina a boina aum louna dingin venbitna lhingset
aumtai ati. Alangkhatna West Bengal a Maoist hon strikes leh kiphinna dang dang abol jeh un security hat sah ahitai. West Bengal Director General of Police Bhupinder Singh in aseina a Independence Day kiman na phatah-a ache lhahna dingin natoh akineiye ati. Independence Day kiman nil eh thisan so ding akinom pon hijeh chun boina aum louna dingin natoh akineiye ati.
Tags: , ,

About author

Curabitur at est vel odio aliquam fermentum in vel tortor. Aliquam eget laoreet metus. Quisque auctor dolor fermentum nisi imperdiet vel placerat purus convallis.