Kukite Ngaichat khoh pen hi kikhelna khat ahi

Jangmang Haokip Freelance Journalist (former Gen. Secy. KIM)
Kukite dinga kikhelna khat ngaichat tobanga ngaichat ding thildang aumpoi. Tuni ipi inga ichat khoh pen u ham tin kidong leh abang loiyin Kuki Home land, Zalengam or Kukigam iti maitheiyu ahi. Hiche tup na jeh a thih tum gih tah idop uva tamtah jong ithi-u ahitai. Athi hohi gamle go huhna jeh a thi jong ana umin, Naga-Kuki kiboi jouva thi ho vang chu ipi huhna dinga thi ham akisei thei tapoi. Ipi hijongleh thal idop jeh uva thina hung lhung ahi tichu ihet soh keiyu ahi. Gun culture chepet ahijeh a eiho jong moh touthim thei ihipouvin hijeh a chu ipi mu nading hihen mulou nading hijong leh bol lou hithei lou khat chu ahi.

Ahin keima mudaníin inam sunga kikhelna (reformation) khat aum louleh ipi mujong leuhen aphachom tahbeh ding kahepoi. Gam le go inei sau ahin, koiman eimoh lah pih theiyu ahipon, eiho nopna ahi ngal lou leh koima eiho gam lading aumpon, state pilhing set khat'a nam (community) khat hina bulhing set na chanvou chang ihiuvin, minority jong ihipouvin, Government a representative jong bulhingset ineiyun, MLA 8 or 9 ineijing theijun MP jong ikaidoh jinguvin, Minister jong thon louva 2 beh umtei tei ihiuvin, masang jep a Minister tamtah umlai chun Minister 5/6 chang ina umjiu ahi. Tunin MDC ahung umkit tan, alhom pena member 55 eimi hitei tei ding ti ahin, chuti ahileh government jong eiho jaona government hithou thou ahin, gamsung thu hohi government ah decision kilah dung juiya bou chelha ahin, guhthimía kibol khat cha umlou ahin, hijeh chun ngaichat be ding leh thumbe ding aum beh seh tapon ahi.

Tunia lhah samna leh lhinglel na lungkim louna aumkhah jongleh eiho tah government ah kijao ahijeh in koima ngoh ding aumpon, eiho thalhenga kisoldoh ho lhinlel jeh leh lhahsam jeh bou ahitan, moh pen pen'a kimoh phin phin thei ahitapoi. Tunia service reservation thu hita leh gamgi thu hita leh, census thu hitaleh aboncha government decision ahin, government chu koima chom ahipon, eiho tah jong pan lahna government ahin hitobang vetup dinga kisol ho chu achungthu mipin itan diu dol ahi. Achuti louleh amachang kingailutna pachun mipi dinga vangsetna khoh tah asosah jing ding ahi. Kukiten ihindanu ikhel doh uva ipenthah lou uleh imacha aphachom ding umthei lou hel ding ahi.

Amachang kingailu milep che khat kinop chep nathei bep hinkho hi ikhel doh diu ahi. Man lhom tah tah a joh lhah thei leh choh thei bep hinkho hi ipai lhah diu ahi. Ipi isei nah vanga thil jouse hi mipi ngol jep jeh ahi. Mipi lah a thil het them na alhasam valíin, paisa nei khat in second hand von choh a eichoh doh jiu ahitai. Hitobanga principle neilou lhep lhah thei leh paisa a choh doh thei bep miho chu politician hon eikichepna lou uleh konba eikichep nadiu ham? Japi lamkai pipu MLA, MP hon mipi hi akichat diudol tah ahin, eiho vang chu mipi joh kicha tah a ki um ahin, ajo leh thu dih thutah gam sung machal nathu kisei leh MLA pu lung hangin tin housing scheme eipe ponte ti hobep a boiden ihiuvin aban seibe ding umtheilou ahi. Hitobang din mun'a Kuki Homeland titah louva independence kimu jong leh ipi pha chom ding ham? Society sunga abol theidom mithum khat bou phachom ding ahin, mipi vang chu tua sanga igenthei joh diu ahi. Tunia Meilhei, Naga hotoh kikiloi khomía eiho leh eiho pumthouva gullin (snake) in ukeng (frog) a vallhum banga ikival lhumto thei uleh eiho chang seh ikivai poh tenguleh ikibol nadingu vetngam hilou ding ahi.

Malchan athah lehlhadeh pontin, milhem chavai mipi thisan chopía kivah, politician ho la pengthah deh pontin, mipi jong ingolna kileh lhadeh pontin, ajou anal'a kivah mihon aum chaníu ngadeh pontin, nampi min in mithemkhat hao cheh cheh intin, paisa neipa leh achoipa kithu toh tah in mipi noi gep jing lhonin tin, avaicha atah lel pa vaicha cheh cheh ding ahaosapa haosa cheh cheh ding ahi.

Hiche hi Kuki society kisemtup lou jeh ahin, vangset jeh ahipon, or pathen gaosap najeh jong ahipon, or koiham khat in magic power a eibol u jong ahipon, hitobang semtup (semphatna) umlouva Kuki mipi dinga kinep na mong umtheilou ahi. Khangbel sunga kon'a meilhum sunga chomlut pa thusim tobang bep ihidiu ahi.

Kukiland kimu jongleh Kuki mipin gam kinei deh pontin, Kuki gam tia kihe jouse haosa ho gam bou ahin, khosung kivaipoh naleh ihindan u ikhosah dan'u kikhelna la umdeh pontin, thudang tampi kisei jong leh eiho system of life hi dihthei lou ahijeh in sana leilai (the land of gold) a cheng hijong leuhen Kuki mipi dinga imacha umdeh lou thou thouding ahi. Kuki society hi ëthe land of milk and honey' a chengkha hijong leuhen hithei deh louding ihiuve. Ajeh chu ihindan u adih thei lou (inherent plan) khat um ahi. Tunia boipi dinga thil khohjo hi Manipur a kon'a kichom khending or India sunga state tumbeh khat neidoh ding sanga i-society reform ikibol diu joh ahi. Kivaipoh leh khosah dan (system of life) dih thei louna munna ipi kibol jong leh ipi kimu jong leh (milham) dinga kineppi ding umdeh lou ahi.

Tunia ima gel phabeh seh louva thal choi group a inroll kibolla eile ei kitha to naho a pan la ho gollhang chapang tamtah ho hinkho kagel leh lainat um kasan, eile ei kitha hi nam natoh na ahipoi ti seipeh ding mi
aumlou hi aboi lheh'e.

Sopite ho democratic country sunga cheng ihiuvin, government a jong pan ilah thou u ahi, achuti leh gam le go thua moh lung linglao nading aum beh sehpon, khat touvin hithei ding ham tia thingphung chu ahin suh ling mai maiji bou ahin, ahimong in jong Kukite atumbeh a vetda a del mang tei tei ding agam sungu lahpeh tei teidinga programme neijong aumdeh pon, eiho leh eiho moh sehía kisulung ling laoji ihiuvin, hijeh chun lung kin nalouding mun khatna kino thethu sangin isociety sunga reformation joh gel khoh u hite. Achuti louleh tehse ho thuchih khat in ìa ngol laam laam achingin ne neî kiti chu hijing ding ahi.
Tags:

About author

Curabitur at est vel odio aliquam fermentum in vel tortor. Aliquam eget laoreet metus. Quisque auctor dolor fermentum nisi imperdiet vel placerat purus convallis.