Kuki pao/Thadou pao

P.S. Thadou, Sadar Hills, Manipur
Khang lui thusim hihen ipen masanga thil anasoh ho thusim hijongleh writtenía record umjeng jong mijousen kibang/kitoh chet in aseidoh theipon ahi. I-insung/khanggui thusim jengjong khanglui tehse ho isut sah leh akisei dan akibang jipoi, ajeh chu eiho (Kukite) hin "written history" inei pouvin ihet dan'u jong akibang pon ahi. Tukhangin translator, commentary jatchom chom hungpot jong leh Christians hihen Judaism, Messianic hijongleh Bible thu tahsan takip kidong leuhen Genesis apat Malachi sunga thu umho iseidan ule ihet danu kibang kit ding ahi. Adeh in "leiset le mihem kisem' (Genesis 1:1 apat ajona chan ihet dan cheh u seileu hen Joseph thi gei thusim ihet dan'u kikhetna umpon te. Hiti hohi fact written record aumjeh ahi.

Kuki hi tribe 30 val kikhaina "nation" lentah khat ahi tihi inop'uvem? Paite, Simte, Gangte, Chiru, Kom, Aimol, Thadou, Zou, Baite, etc,etc.hohi Kuki nation'in ahop'e ti inop uvem? Ahile tua ikiboina pen'u "Kuki- pao/Thadoupao" tohin achunga kisei tribe ho pao/ham hi kibang/kitoh isah uvem? Akitona neo-neo um nante abon bon invang akibang pon ahi. Kipe Ihinghih jongleh chunga kipe tribe hocheng hi Kukiín ahop pon, apao/aham ujong Kuki nationíin ahop tribe ho paovin ahop poi tia inop uva nampi iki nopto uva ichejang nadiu Kuki nation unity hijoh nading ahilevang ikiboi napen'u hi "Kukipao" timo na umpon tin, koima jong anomlou mponte tihi tahsan aume. Chuti louvin amaho hi Kuki nation'in ahop uve, ahin eiho pao hi Kukipao ahi tijing leuhen amaho'n apao ule anam uchu ipi ahi ati tadiuvem? Nation khat chu ihiuvin nangho tho (Kukipao/Thadoupao) ahin keiho a vang ahipoi, ati nadiuvem? Manipur context a seidin "Kukipao tia recognized eikibol nau aumpon, Thadoupao tia vang eikibol' un ahi.

Nagaland ah Naga tribe jat tamtah achen nabanun tribewise literatures, dialect jatchom chom anei cheh un ahi amavang common language adin "nagamese" anei'un koiman keiho pao hi "Naga pao" ahi tin anam sunguva boina asem pouvin, hisah nadin campaigned/propaganda jong alha pouvin ahi.

Kuki chate lung kitoh tah in dingkhomíu hitin Kukiland/Zale'n Gam/Khulgam independent mu uhitin iki- boina jing'u hi Kuki nation "common language/official language" hihen iti thei uleh khat hintin, chuti louvin vang kipumkhat malah in kikhen tel be najoh hinte. Manipur, Nagaland, Meghalaya, Arunachal Pradesh, Myanmar, Assam chuleh muntina cheng/um, Thadou tilou chunga kisei tribe ho cheng hito iki nopto jou uva ahi levang kahe poi, ahin hichena dinga hi kum ijat isuh lut uva igenthei pi kit diuham? Eiki recognized napen'u thaimit'a akhel nadinga eile ei kisuh gima, thalejung, lungthim senna mun tinía suhlhai, toulhai tho a eiman ideimanna thil suhkhel toukhel bol vanghi inam piu cheh chau najoh hinte. Kalunggel kadei dan'a kasei chun ka Opponent aum-e ti kaki het angaijing in ahi.

Ahileh "Kukipao" ahi tin inom tauve, ahin I population u ijat ahin ingaichat pen u gamtum munathei jatmi chu ihi jou nadiuvem? Hetdinga khoh khatchu Thadou hi Mizoram'a jong Tribe khatna recognized kibol ahin ichen nao jong kigamlat loutah ahi. Hoilai hijong leh namkhat achen na mun'a minority hi hochu chute peh ji ahi. Lamka tolpi le avelía itam pen namun uvajong minority ilha tauvin, niche hi idei mo pen'u "Thadoupao' jeh hipen louham? tua chanvou ijat ilha bekit nahlai diu hitam?

Tun ipi seiju hitin gamtin'a Kuki Unit/tin lhai leu hitin tribe dang (Naga) sangin majority hinomíu hitin ipi gojong leuhen 2011 census jou tengle ihi nadiu hung kicheh kit ding ahi.

Manipur 2001 census: (Hills=6,70,682) 
Thadou -1,15,045
Tangkhul-1,12,944
Mao-80,566
Kabui- 62,260
Paite - 44,861
Hmar - 42,609
Population ijat kihi Jong le ipaotho uhi aphatcha isuh tuplou ule hoilai mun'a umjong lehen ium namun jouseuva minority ihi peh jing jeng dingu ahi.

Paite NEHU student leader (aminvang seiponge) kakimupin, Shilong, Delhi, Guwahati, Pune etc, hoa
Students' orgn. thua kaki hou limpin aman asei na ah, 'ilim imel put u ichon danu, ithisan u guikhat akon ina hiuvin, ihung pun cheh cheh uto kilhonin ihung kikhen cheh tauve, ina kikhai nauvang chu khat bou ana hi. Tun Thadou paotho ho inam sung uva majority nahijeh un nalung thim'u ahung chekoi jin na sopi nahop tapouve, naki boi napen'u Kukipao/Thadoupao jong hi tribe sunga lungthim janglou phapeb naum jeh uva hiti ahi', ana tin ahi. Chutobang machun Gangte, Zou hihen Vaiphei hijong leh kaki houlim pi jousen asei u akibang cheh in ahi.

Ipi hileh ama ho thusei jouse chu dihjeng lou maithei ahi, ahin aboithei asimsang chasun in ihe nasauvin inungsun un Scope lenjep'in nampi na tong uhite tin Kuki a iki pan paijeng jiuvin itoh doh peníu umtum louvin ilah uva boina sosah theibep a natong itam tauvin ahi.

Pu Dr. T.T. Hapkip in ahinsei bangin Kuki chu tua paokhat tho hojengseh ihi loujeh un Kukipao tijeng leuhen Kuki unity kena joh hicheh ding ham? Hou (religion) a la thakhat ihithei pouvin ajeh chu mijousen Right to freedom of Religion (Art 25-28) anei cheh e. Thadou deilou najeh a tribe chom'a anabeh hon Kuki unity hi nading deisah naleh nampi khonung ding musao na a Thadou a ium jinguva, iki boinao hi Kukipao tilouva, Thadoupao ahijing jenga phalouham?

Chutileh iki bulphu nao hung thah hoidoh kit intin nampi na hi lencheh a itoh thei diuham? Chuti louvin Kukipao leh Thadoupao thu a Tug of Warí hi a itih in bei pontin, akichai nale khatjoh hat'in tin, anopjo pa la ahatjo komía ki ësurrenderí pontin iman thah naochu hung hiding ahitai, tihi kagel dan kahin sut ahi.

Kuki nampi hingjing hen.
Tags: , ,

About author

Curabitur at est vel odio aliquam fermentum in vel tortor. Aliquam eget laoreet metus. Quisque auctor dolor fermentum nisi imperdiet vel placerat purus convallis.