Kuki Cha-Te Dinga Hetlouva Khoh

Thangkholet
Tribe kiti le Nation kiti hi akikhetna
Mi tamtah-in Tribe kiti nahi confuse abollin, Tribe akitile aneovin amoh mu uvin. Hiche hi
hetkhel jeh ahi. Ajeh chu Tribe kiti hi sociological term ahin, culture thakhat neiya, pao khat alhangpia tho-a chule gam thakhat hopa cheng community chu Tribe kiti ahi. Tribe neocha jong aumin, chule tribe lentah nation khat valla semdoh ajong aumin ahi

Nation or National Identity kiti hi political term ahi. Koitabang population-group khat hin common political
aspiration aneitengle "national identity" anei uva kisei ahi. Hita sei dinga chu tribe khat ahiteng hitobang
common national aspiration chu ima organize bol behseh louva umjeng thei ahi, chule organized ahinao jong
chu stable hiding dol ahi. Tribe chom chom ahiteng National Identity semdoh ding hah jep-a chutengle
stability jong vat jep ding mong ahi, jat chom chom kigom ahijeh chun tua vaipoten, national identity ineisau ihiu ahet jeh-uva political aspiration eisuh mangpeh uva, Tribe chom cheh a eina khentelíu ahi tun akilang
doh tai.

Atepi-a seidinga chu Tribe le Nation tekah ding kiti chu family chom chom "phatna" to "ahao dan" tekah tobang ihidiu ahi

Kukite ihinau
Kukite lah-a disunity aum hi apipenna tribe chom chom ahisah-u, eihon jong kahe iti jeh-u ahi. Tribe chom chom kahe itiu hi eiho le eiho mibol thua kikhen ihiuve. Naga hotoh ikitekah uvin, amaho kiloikhom banga kiloikhom-ding itiuvin, ahithei louna diho igel khoh pouvin. Amaho Nagaland State khat ananei hih ule kiloi khom theidingu hinaovam? State khat a gomkhom a, ki-kaan gomsah nah nah chu Govt. ahin, akigopnau State bolpeh chun agam'u akilah ahitai, hilouham? Hitobang ei-kaan gomu pao, culture, chule gam, achom choma akikhentel leh aki khensa ihilou uham?

Naga te tribe chom chom ahinao ajehchu:
Original common language anei pouve
Specific common culture anei pouve 
Acheng hal pouve, inter-marriage chule social contact alhomme 
Tribe khat cheh-in chenna chom chom aneicheh uve 
State khat'a kaan khom thei chun akhentel kit thei ahin, akhentel teng kikhen thou thou diu ahi.
Alangkhat-a Kuki te:
Pao masa "gollui lapao" inei uve. Hichea kona tua itho-u pao (dialect) jouse hungki sepdoh ahi. Dialect
chom chom tu-hin tho jongleu hen Churachandpur town sunga iki houmo pouve ajehchu language khat ahijeh
chun. Ipao uhi hung kikhel khel nalai ding thil ahi Icheng hal sohkei uve. Common custom/culture inei jeh u-chun chen hal ahah sapoi. Inter-marriage jong common ahi, social contact jong tribe khat dolla inei jingu
ahi

Dialect khat tho sunga phung le chang kimsoh-a, chutengle phung khat sunga dialect jouse kimsoh kei kit ihiuve Chunga kisei hon avetsah chu Kuki tehi tribe khat ihi bou uve. Pu le pa ten paokhat anatho u-chu phat che dung juiya chule chenna dung juiya dialect chom chom hung umdohding mong ahi. Tua itho-u dialect jouse hi abonna Kuki pao ahisoh keiye, ajeh chu akipatna khat ahi. Koiman akitho dialect khatcha hi koiman ama le aphung changseh paovin sei da leh adih-e.

Kukite tua idin mundiu
Pu le pa te chu Indo-Myanmar region sunga hi thanei tah anahi jeh u-chun, British ten avaipoh lai u-chun anot
thap thei pouvin, Kuki tehi mun jousea um in ana record uve. Hijeh a chu tua hi NE India sunga state jousea
indigenous tribes list-a Kuki pangsoh ahi. Hiche hi pu le pa ten ei dalhah peh-u legacy lenpen khat ahi.
Hitobang legacy a-ga lo nading a chu Kuki kahi itiu le chun NE India hoilai hijongle indigenous rights enjoy ibol theidiu ahi. Adang min ahitengle state tribes indigenous list-a aumna aumlouna aumin, chule eima clan min ham chu ijih tengle mi themcha to identify kikibol ahin idin mun kisu neo ahi. Kuki te lah-a lamkaina hijongle thusei theina hijongle clan khat-a identify kibol sanga chu Kuki tia identify ikibol le chun adih pen ahi. Chule hiche min chun NE India pumpia indigenous rights eipeh ahi Manipur state sunga Kuki kiti hi 1956 Tribes Modification a  'Any Kuki Tribes' (Kuki jouse hopsoh min) chu Govt in analahdoh a kona, ajih nom honjong akijih theilou-u anahi.

Tua 'Any Kuki Tribes' hi umdoh kit ahitan, pu le pa ten eidalhah peh-u legacy chu a-ga neh nathei dia chu Kuki kahi iti soh kei diu ahi chuti loule amaho Indo-Myanmar gam sunga ana thanei nao, superpower akisat pi jeng thei nao jouse chu mohseh hiding ahi. 'Any Kuki Tribes' ana sumang ho hin pu le pate dalhah peh Legacy hi suhmang peh eigotíu tua ikikhel telíuva political aspiration (National Identity) inei thei lou'u hin aphondoh ahitai.

Manipur gamma cheng Kuki chate vangbohnaichan ho-u
Manipur gamma um Kuki chate dinmun dettaha aumna ajeh thupipen ni aume: British colonial power aggression kum 1917-1919 aum chun, pu le pa ten Manipur thinglhang gam jouse hop-a gal len ana sat-un. Hichun avetsahchu Manipur thinglhang gam sese Kukite-a anahi tina ahi. Hiche hi eiho historical/political right chule ihet themíuva political demand inei diule hiche gal len hi eihon political platform dettah a ineisau ahi. Manipur a Naga umhon hitobang platform anei nai sai lou-u ahi

Manipur sunga um Kuki chaten dialect chom chom itho vang uvin, dialect khatseh hi 70% in itho uvin,
vangbohna lenpen khat ahi. Chunga kisei bangin dialect inei jouseu hi akipatna pu le pa paova kon ahin,
eihoa ahi soh keiye. Hiche 70% in itho-u dialect hi lingua franca jong ahin, phung le chang kim keiya ithou ahi. Hiche jeh chun hiche dialect hi Kuki te laha group khat-in ajeh beihel la amaho seh seh pao danna akitum sip ule a dialect jong asu neo-un chule eiho kah lah-a jong disunity aumsah doh uve. Manipur Kuki te sunga phung le chang kim keiya 70% (200,000 val Kuki) population in itho-u dialect, State sunga 2nd language hisa, tua hung hithei tei ding, chule athupi penna vang bohna lenpen khat ichannau pahi suh neo sanga aga phatah-a ilo khomthei nadiu lunggel cheh uhite. Ajeh chu eiho semthu ahipon, penna pu le pate a kona eineisau gou ahin, koiman eilah peh theiíu ahipon, hijeh chun nam khat, pao khat, culture khat, chule pugam pagam khat a cheng khom sopi ihiuvin, min eilhep lhah nau akihedoh tan tom ngaitah-in pangkhom'u tin pu le pa gou lo'ute.
Tags: ,

About author

Curabitur at est vel odio aliquam fermentum in vel tortor. Aliquam eget laoreet metus. Quisque auctor dolor fermentum nisi imperdiet vel placerat purus convallis.