Thangkholet
Tribe kiti le Nation kiti hi akikhetna
Mi tamtah-in Tribe kiti nahi confuse abollin, Tribe akitile aneovin amoh mu uvin. Hiche hi
hetkhel jeh ahi. Ajeh chu Tribe kiti hi sociological term ahin, culture thakhat neiya, pao khat alhangpia tho-a chule gam thakhat hopa cheng community chu Tribe kiti ahi. Tribe neocha jong aumin, chule tribe lentah nation khat valla semdoh ajong aumin ahi
Nation or National Identity kiti hi political term ahi. Koitabang population-group khat hin common political
aspiration aneitengle "national identity" anei uva kisei ahi. Hita sei dinga chu tribe khat ahiteng hitobang
common national aspiration chu ima organize bol behseh louva umjeng thei ahi, chule organized ahinao jong
chu stable hiding dol ahi. Tribe chom chom ahiteng National Identity semdoh ding hah jep-a chutengle
stability jong vat jep ding mong ahi, jat chom chom kigom ahijeh chun tua vaipoten, national identity ineisau ihiu ahet jeh-uva political aspiration eisuh mangpeh uva, Tribe chom cheh a eina khentelíu ahi tun akilang
doh tai.
Atepi-a seidinga chu Tribe le Nation tekah ding kiti chu family chom chom "phatna" to "ahao dan" tekah tobang ihidiu ahi
Kukite ihinau
Kukite lah-a disunity aum hi apipenna tribe chom chom ahisah-u, eihon jong kahe iti jeh-u ahi. Tribe chom chom kahe itiu hi eiho le eiho mibol thua kikhen ihiuve. Naga hotoh ikitekah uvin, amaho kiloikhom banga kiloikhom-ding itiuvin, ahithei louna diho igel khoh pouvin. Amaho Nagaland State khat ananei hih ule kiloi khom theidingu hinaovam? State khat a gomkhom a, ki-kaan gomsah nah nah chu Govt. ahin, akigopnau State bolpeh chun agam'u akilah ahitai, hilouham? Hitobang ei-kaan gomu pao, culture, chule gam, achom choma akikhentel leh aki khensa ihilou uham?
Naga te tribe chom chom ahinao ajehchu:
Original common language anei pouve
Specific common culture anei pouve
Acheng hal pouve, inter-marriage chule social contact alhomme
Tribe khat cheh-in chenna chom chom aneicheh uve
State khat'a kaan khom thei chun akhentel kit thei ahin, akhentel teng kikhen thou thou diu ahi.
Alangkhat-a Kuki te:
Pao masa "gollui lapao" inei uve. Hichea kona tua itho-u pao (dialect) jouse hungki sepdoh ahi. Dialect
chom chom tu-hin tho jongleu hen Churachandpur town sunga iki houmo pouve ajehchu language khat ahijeh
chun. Ipao uhi hung kikhel khel nalai ding thil ahi Icheng hal sohkei uve. Common custom/culture inei jeh u-chun chen hal ahah sapoi. Inter-marriage jong common ahi, social contact jong tribe khat dolla inei jingu
ahi
Dialect khat tho sunga phung le chang kimsoh-a, chutengle phung khat sunga dialect jouse kimsoh kei kit ihiuve Chunga kisei hon avetsah chu Kuki tehi tribe khat ihi bou uve. Pu le pa ten paokhat anatho u-chu phat che dung juiya chule chenna dung juiya dialect chom chom hung umdohding mong ahi. Tua itho-u dialect jouse hi abonna Kuki pao ahisoh keiye, ajeh chu akipatna khat ahi. Koiman akitho dialect khatcha hi koiman ama le aphung changseh paovin sei da leh adih-e.
Kukite tua idin mundiu
Pu le pa te chu Indo-Myanmar region sunga hi thanei tah anahi jeh u-chun, British ten avaipoh lai u-chun anot
thap thei pouvin, Kuki tehi mun jousea um in ana record uve. Hijeh a chu tua hi NE India sunga state jousea
indigenous tribes list-a Kuki pangsoh ahi. Hiche hi pu le pa ten ei dalhah peh-u legacy lenpen khat ahi.
Hitobang legacy a-ga lo nading a chu Kuki kahi itiu le chun NE India hoilai hijongle indigenous rights enjoy ibol theidiu ahi. Adang min ahitengle state tribes indigenous list-a aumna aumlouna aumin, chule eima clan min ham chu ijih tengle mi themcha to identify kikibol ahin idin mun kisu neo ahi. Kuki te lah-a lamkaina hijongle thusei theina hijongle clan khat-a identify kibol sanga chu Kuki tia identify ikibol le chun adih pen ahi. Chule hiche min chun NE India pumpia indigenous rights eipeh ahi Manipur state sunga Kuki kiti hi 1956 Tribes Modification a 'Any Kuki Tribes' (Kuki jouse hopsoh min) chu Govt in analahdoh a kona, ajih nom honjong akijih theilou-u anahi.
Tua 'Any Kuki Tribes' hi umdoh kit ahitan, pu le pa ten eidalhah peh-u legacy chu a-ga neh nathei dia chu Kuki kahi iti soh kei diu ahi chuti loule amaho Indo-Myanmar gam sunga ana thanei nao, superpower akisat pi jeng thei nao jouse chu mohseh hiding ahi. 'Any Kuki Tribes' ana sumang ho hin pu le pate dalhah peh Legacy hi suhmang peh eigotíu tua ikikhel telíuva political aspiration (National Identity) inei thei lou'u hin aphondoh ahitai.
Manipur gamma cheng Kuki chate vangbohnaichan ho-u
Manipur gamma um Kuki chate dinmun dettaha aumna ajeh thupipen ni aume: British colonial power aggression kum 1917-1919 aum chun, pu le pa ten Manipur thinglhang gam jouse hop-a gal len ana sat-un. Hichun avetsahchu Manipur thinglhang gam sese Kukite-a anahi tina ahi. Hiche hi eiho historical/political right chule ihet themíuva political demand inei diule hiche gal len hi eihon political platform dettah a ineisau ahi. Manipur a Naga umhon hitobang platform anei nai sai lou-u ahi
Manipur sunga um Kuki chaten dialect chom chom itho vang uvin, dialect khatseh hi 70% in itho uvin,
vangbohna lenpen khat ahi. Chunga kisei bangin dialect inei jouseu hi akipatna pu le pa paova kon ahin,
eihoa ahi soh keiye. Hiche 70% in itho-u dialect hi lingua franca jong ahin, phung le chang kim keiya ithou ahi. Hiche jeh chun hiche dialect hi Kuki te laha group khat-in ajeh beihel la amaho seh seh pao danna akitum sip ule a dialect jong asu neo-un chule eiho kah lah-a jong disunity aumsah doh uve. Manipur Kuki te sunga phung le chang kim keiya 70% (200,000 val Kuki) population in itho-u dialect, State sunga 2nd language hisa, tua hung hithei tei ding, chule athupi penna vang bohna lenpen khat ichannau pahi suh neo sanga aga phatah-a ilo khomthei nadiu lunggel cheh uhite. Ajeh chu eiho semthu ahipon, penna pu le pate a kona eineisau gou ahin, koiman eilah peh theiíu ahipon, hijeh chun nam khat, pao khat, culture khat, chule pugam pagam khat a cheng khom sopi ihiuvin, min eilhep lhah nau akihedoh tan tom ngaitah-in pangkhom'u tin pu le pa gou lo'ute.
- Recent Posts
- Comments
Advertisement
Video
-
India Shinning with Sonia
Lunminthang Haokip In inter-racial tryst with destiny; To later bewail trials of this country; In a noble home that thrived in giving; All that it hard-earned to Nation-building; By faith you ventured to new rules marry, -
A Brief History of St George’s Parish Church, East Ham, London
NAME: St. George is the patron saint of England and St. Ethelbert commemorates death of Christian King outside Hereford, name added in 1935 after generous donation from Diocese of Hereford to new building. -
Twelve Years in England
t was first week of June, 1979 when I arrived at the door of the Holy Cross College, 104 In Ya Road, Rangoon, I think it was around 9 am in the morning, and I came from Mandalay by train. I was received by a student who was cleaning the class rooms -
Hattinneng Hangsing crowned Miss Nagaland 2010
Nineteen year-old Hattinneng Hangsing from Peren district was crowned Miss Nagaland Monday evening in a glittering show held at State Academy Hall, Kohima. Virieno Zakiesato was adjudged first runners-up while Tsukoli Kinimi was adjudged second runner-up. -
A brief history of Lupho, Lupheng, Misao and Related Clans
By Lhunkholal Lupho In view of the fact that most of us are not aware of our true genealogical background, and for our local elders who depend on the memory bank of community -
Adihlou bolna dingin lampi dih aumpoi
Thudih choija nakigel nah em? Nangle nang hitihin gah kidong temmo – Midangho natheitop sunna nakithopi hinam? Natoh dung juija aga loudinga nakigot hinam? Adihle adihlou lhekhenna dinga nalungel nasen hinam? Henge natileh, -
Reformation apat tu chan Houbung dinmun
Lhumlam Roman Catholic lah a chun Monas tery kiti Pathen natong dia ain alou dalha munkhat a kithem chuh-a ahinkho pumpi mangjeng ho hatah-in ahung machal’in, Houbung chu hitobanga kithem chuh ho chun -
Are They Truly Your Friend? How to Tell
A few years ago I penned a quote for my FaceBook page that said, “A genuine friend never says, ‘Call me if you need something.’ They simply do it.”
| If you are interested in submitting Articles | News Item, please enclose with one of your photo | News related Picture of one or two and send it to us at bombielmedia@gmail.com
Featured Posts
Category
Blogroll
- » Judea gam - Esther Sitlhou
- » Thim in lei atom - Esther Sitlhou
- » Liem cheh ute - Esther Sitlhou
- » Aw Bethlehem Lhanghoi - Esther Sitlhou
- » Aw Bethlehem - Esther Sitlhou
- » Limna Nikho - Ngaineilhing Haokip
- » Leiyah ahung pieng - Ngaineilhing Haokip
- » Lal Pen nikho - Ngaineilhing Haokip
- » Lal Lunglhai kum - Ngaineilhing Haokip
- » Huhhing'a Pakai - Ngaineilhing Haokip
- » Chamna Lengpa - Ngaineilhing Haokip
- » Vang eipe diuvin - Esther Sitlhou
- » Lenchung (Kuki Idol)- Kalha ngai jing
- » Lhingboi Singson- Chavang Kolni
- » Lhingboi Singson- Kipah in Nuikhom
- * For more download go here »