Kukite Sahnit Nikho September 13

Dr. T.T. Haokip
Selnit le Sahnit Kukite chonna ahi
Kukite chondan in ‘Thina’ hi ‘Thipha’ le ‘Thise’ tin akikhen in ahi. Mihem khat chu dammo veiset jeh’a athile ‘Thipha’ a thi akitin, ahin Sahang-galhang, thal-le-hem, twi-le-mei ahilou leh toset chom chom jeh’a thina toh ho chu ‘Thise’ a thi akitin ahi. ‘Thipha’ a thiho puldouna chu ‘Selnit’ ahin, chule ‘Thise’ a thiho puldouna chu ‘Sahnit’ ahi. Pi-le-pute tahsan dan in mihem khat chu athi teng ‘Selnit’ le ‘Sahnit’ hi akibol lou leh akicheng jou jipoi atiu ahi. ‘Selnit’ le ‘Sahnit’ nikho teng hileh khosung mi koimacha apotdoh umlou hella athiho puldouna chu kimang ji ahi. Bible in ‘akapte kapiuvin’ tia asei hi eiho chondan’a seidin Sahnit le Selnit hi ahi.

Ipi jeh’a September 13 hi Sahnit Nikho a kimang ham?
1990 kum’a kipatna Nagaten Kukite gam hunam’a lahpihna ding’a numei chapang jaona’a mihem 900 valjen melse tah’a athagam jeh uva Kukite chonna ngaiya Sahnit Nikho (athiho puldouna nikho) hi hung kimang pan ahi. September 13 ni-a hi Kukite nikhat sung’a akitha tamna pen (Aimol Joupi 87, Gelnel 17) ahijeh’a hiche nikho hi kilheng ahi. Hinlah hiche nikho-a kithat ho keo hilouva Nagate khut’a hinkho lemjouse along damsa kimu hihen akimu lou hijong leh hiche Sahnit nikho kimang hin abon’a ahop soh kei ahi. Hiche Sahnit nikho hi koima demna, musitna le phulahna ding’a kimang ahipon, eiho chonna dungjuiya athiho ngailutna vetsahna’a puldouna nikho’a kimang ahi.

Ipi jeh’a Kuki Nampin kimang ham?
September 13 nikho a kimang Sahnit hi insungkhat, khosung khat, lhangkhat le gamkai khat ding seh’a kana, lhisona le lunghemna keo hita lou’a Kuki nampi ding’a puldouna nikho ahitah jeh’a Kuki Nampin kimang ahi. Kuki Nampin achepi le adinpi chu ahileh mona neilou mihem 900 valjen kithat ho thu hi thuhing ahin, India government in Kukite chu Indian citizen a asim leh athu hi gangtah in seitoh loi hen ati ahi. Hiche thuhing hi seitohna aum tokah’a athimoh chengsen Sahnit nikho hi kimang jing ding ahi.

Black September kiti hi dih nam?
Sahnit hi Pi-le-pute khang’a kipatna hung kichepi jing chonna hoitah ahin, Black September kiti sang’a giljo le thuhjo ahijeh in Black September tisang’a Sahnit Nikho joh tiding ahi. Sahnit nikho hi sappaova seidin Special Day of Mourning kitileh kinaidom pen din kagelle.

Iti manding ham?
Vannoiya Kukite chenna le umna mun jouse’a hiche nikho hi manding ahi. Government natong hihen, tahsa le lhagaova lamkai chule mipi hijong leo hen hiche nikho hi leh phat chomkhat suty kilah soh keiya sopi athiho puldaouna hi nitsoh kei ding ahi. Amasapen’a athiho geldoh ding chule amaho hi Kuki ahijeh uva kithat ahin, Kuki gam venbitna ding’a hinkho tohdoh ahitaove ti suhmil lou ding ahi. Anina-a athite insung adeh’a nu-le-pa neitalou chapang hoding, chate puldouva lungthim kicholdo theilou minu-mipa ho ding le insungmi kikim talou ho ding’a Pathen kom’a itao pih diu ahi. Chule Kuki Nampin Naga ho chung’a phulah ding gellouva, Pathen kom’a amaho ding’a ngaidam ithumpih diu ahi.

Gelkhoh ding
Hiche nikho’a Kukiten gelkhoh ding phabep chu ahileh ipi jeh’a hitobang dinmun hi ichunguva analhung thei ham? Ipi ibolkhel’u ham? Tu leh khonung’a iti leh lungkhat le thakhatna idinkhom thei jing dingu ham? Ipi kibolleh khonung leh hitobang dinmun hi kipeldoh thei ding ham? Iti leh ibolkhel naova kon ikisih uva, Pathen kom ihabel thei cheh cheh diu ham? Hiche Sahnit nikho hileh melse tah’a kithat ho thusim le achesa phat ho a gentheina le kana ho sang’a achung’a kiseiho hi ihagel joh diu ahi.

Achaina
Simlai hihen tahsa le lhagova lamkai ho hihen chule mipi hijong leo hen inam mite longdamsa chung’a ding’a thusei le natong ihiuve ti hi sumil lou’a thudih le hangsan tah’a lunggel le natoh inei diu hi ngaichat lenpen ahitai. Nehemiah hinkho geldoh kit’u hite. Gimneitah a kithat ho kana le maona, mona neilou sopite thisan vadung bang’a alon, In-le-lou kihalna meikhu vanlam jon’a akitol, Nu-le-pa neilou chapang simsen lou gilkel-dangchah thoh’a akanao le amaonao, Nu-le-pa tampin lungmong thei louva hinkho aman’u, khogemsa ho abon chan Chungmang Pathen in amusoh in ahi. Ama kom bel’u hitin, ipohgihnao Ama kom lhut leo hen tunia ithohgimnao le thuhahsa tampin Kuki Nampi meilhang bang’a atom hi kitolmang tante ti hi isuhmil lou diu ahi. Nipi konna le Lhapi konna Chungmang Pathen in Kuki Nampi mapui jing tahen.
Tags: , ,

About author

Curabitur at est vel odio aliquam fermentum in vel tortor. Aliquam eget laoreet metus. Quisque auctor dolor fermentum nisi imperdiet vel placerat purus convallis.