Kukite Khochen kivaipohna semphat angaidan

Rev. Dr Mangkhosat Kipgen
THUPATNA
Koinam koigam hijongleh kivaipohna hi aphatlouleh khantouna leh machalna aumtheipoi, tihi mijouse het ahi. Chutobang chun Kukite jong khantouna le machalna ineitheina dinguva kivaipohna pha ineiyu angaiyie, ti ahi. Kuki society-a hin kivaipohna thupichieh thum ineiyun, amasapen chu Khochen kivaipohna ahin, anina chu Kuki Inpi kivaipohna ahin, athumna chu Houbung kivaipohna ahi. I nampiuvin khantouna le machalna aneitheina dinga hicheng thum hin kivaipohna phatah aneichieh angaiyie. Hicheng thuma ikivaipohna uhi Paulin aseibanga, “Khrista Kipana Thuphatoh kituoh” hileh Pathen phattheibuohna vanga khantouna le machalna ineitei diu tahsan aume. Tunia keima seidinga eikipie Thumun chu Kukite khochen kivaipohna siemphat angai dan chule asiemphat ding dan lunggel phabep ti ahi.

TUPET KUKITE KHOCHEN LE KIVAIPUOHNA UMDAN
Tupet Kukite khochen le kivaipuohna umdan hi kichieh chetna khuolchilna kinei henlang a statistic geiyin kipiethei leh phalheh ding ahin, chutobanga bolna ding phat kaneitheilou jieh-in phamo kasai. Hin, hichu umtahih jongleh khochen lamdolla gahhet jiengthei chu: Kukite khuo atama tamjaw hi khuo jong tikham hilou, sapten hamlet atiu tobang, in themchakhat sumkawlveina in le adang dang jong umlou, hitobang maimai haw jieng ahie. Dictionary sei dungjuiyin khuo (village) kiti khat chun kiveina in, school, hou-in chule adang dang umding ahi. Chutobangho umtheina Kukite khuo hi lhomchabou ineiyuvie. Atamjaw hi lhawm behseh-a government-in jong khantouna dinga kithopina apieh nomlou ahi, ti iheuvie. Kukite khuo kivaipuohna hi akhang akhanga pat tunichan geiyin haosaho vaipuohna nuoiya um ahin, kikhelna(reform) dingin tuchan geiyin imacha movement aum khahihlaiyie. British administratorhon anahet danun Kukite(Thadoute atiuvin) haosaho hi hatah-a autocratic hiyah, haosan aseichu dan hijieng, ti ahi. Tujiengin jong hichie kiseihi ichangei hamchu dihnalai ahiyie. Tu-a Phaikawl valdung phabep khat tilouvin, thinglhang gam le khuo jousie-a hin gam le guo ijakai hi haosa-a ahin, “khochaga” kitihaw chun haosapu lhunglhai chana amanthei, along ahanleh anodohthei ahinalaiyie. Haosa themkhat ninbou akhuo le a khomi ngailutna chule khantouna dinga natohna anei ahin, atamjaw vangchun kilietsah tah-a vaipuoh-a ama dingbou kivet ahiuvie. Chuti ahijiehchun, akhosung khantouna ding gellouvin, housa tamtah-in Imphalah in akisah-un ahiuvie. Hitobang haosaho khutna hi khuo le gam jong huoiding hinam, tihi lungdon umkhat ahi. Hiti ahijieh-a hi tulaiya Kukite khuo hawhi lientheilouva neocha cha-a umjing chule khangtou theilou ahiuvie. Khoneocha cha-a chen hi aphatmona/alhahsamna tamtah aumie. Noiyahin aphatmona phabep veohite.

Khuo Neocha cha a Chen Lhahsamnahaw phabep
Khuo neocha cha a chen hi aphatmawna leh alhahsamna tamtah aumie. Phabep khat veuhitie:

Khatna ah, khuo neocha cha a chengho din gal le tuola kuona kihawnbitna ahahsai.
Kipana Thupha hunglhun masanga milu kilahto jilai hihenlang tunung hijawng leh thuboina aumtieng leh khuo lhawmcha cha-a chenghaw dingin kihawnbitna ahahsan ahi. Khuo lientah tah-in chengleuhen tuma jepma buoi laiya mi tamtah inathinau jong chu hichangei lawmchu hilou ding ahi. Mi itam leh akihat jepmin, ihat leh min eija in, min eija leh kinah nading phachuompi jong akihuoi theiyin ahi. Mi akilhawma akihatmaw leh min einuoisie in, hichu ithuohnawm loule aki kinan, aki kinah leh ei athoh in akipangie. “Ngan atam athilawn, min atam ahinlawi,” kiti thuchih ineiyu hi dihtah ahi.

Anina in, khuo neocha cha a mi themchakhat chenghaw din damthei thanop aumjoupuoi.
Khuo neochahaw-a chu mihiem tamtheilou ahi. Hitobang mi lhomcha chenna khuo-a chun khat le khat kitilkhouna le kisuhputna, thanuomtah leh kipahtah a inchen khosah hi aumjoupuoi. Khuo lhina mitamna ah vangchun lawm le guol alhingin, koima athasie umthei louvin mijousien thanomtah in na akitongin koima avaibehseh umlouvin inchen khochen anuomtheiyin ahi. Hichie hi malai hihen tukhang hijongleh adih in ahi.

Athumnan, khuo neocha cha a chen hi nei le gou (economic) lamdawla lhahsamna tah ahi. Tukhang hi kiveiya haona khang ahitai. Ahinla koitobang khatnin haoding tup henlang sumkawl veina (dukan) khuosunga bawl jawngleh achoding mi alhawm jieh in haodoh sangin manthahna jawh ahin, chule khosunga sumkawlveina in(dukan) umlou jieh in mi jousen ingaichat jousieu kichoh dingin chawltah leh kengman (bhara) sumangin kol le vai chena mundanga iga kichawh uvin isumnei jouseu mundanga midangte igapie joukeiyuvin, hitichun khosung mite hahsatna guoh hilouvin haodohna jong aumtheipuon ahi.

Alichannan, khuo neocha cha a chenhi chihna thiemna lamdawla lhahsamna ahi.
Kukite khuo tamtah hi school umna kham ahipuoi. Umjieng tajongleh ahoi apha hijoulou ahi. Mundanga chapang lekha simsah ahahsat jieh in chapang tamtah lekha helouvin aumie. Chule khosunga school umlou jieh in khantouna ding lam tamtah akhah ie. School umna khuo achun school kai chapanghaw guoh hilouvin khomite dangsen jawng chihna le thiemna tamtah muthei ahi. Thiena jonghi school umna le umlouna hatah in akikhie-ie. School umna khuo a chun mihilten sum asanu ahijieh in sumle pai lamdawla jawng khantouna aumin ahi. Khoneoho a chu chutobang phattheina ho jouse chu mu hahsa ahi.

Anganan, khuo neocha cha a chenhi houlam dawla khantouna ahahsai.
Indawi kihou laiyin hou lamdawla khuo liet le neo ima akhohna behseh anaumpuoi. Thiempu chun thiemthu ahetna chule aphat dungjui le thilsuoh dungjuiya mipin tohding nitding thiempupa lamkaina a akibawl le chukal chu imadang hetbe dingle bawlbe ding behseh umlou tithei ahi. Hin Khristian ihunghi nungu vanghin hou lam dawla khantouna leh pilhina dingin khuo neocha cha-a chen hi alhahsamna lientah aumtan ahi. Van le leiya thil jousie siem, chihna le hetna jousie kuona Pathien chule thienna le chawnphatna ngeh a Pathien houte ihitauvie. Chutobang Pathien houte chun hitobangho jousie hetna le phatna ineitheina dingu chun lamkai pha le thiem ingaiyun ahi. Malaiya thiempuho hetna le bawlltheina maimai chun alhing tapuon ahi. Ahinla houbung neochaho a chun chutobang chihna, hetna chule bawltheina nei mi hi mu ahahsan ahi. Umnama jongleh houbung neochaho chun chutobang hou lamkai lhingtah ho chu akiguoi joupuon ahi. Hijiehchun khuo neocha a houbung miho din khantouna le pilhina nei ahahsai.

Agupchannan, khuo neocha-a chenaho-ahin thil lien asuoh joupuoi.
Ipu ipateu khanglai hihen tukhang hijongleh khuo neocha cha-a chenahaw-ah thil lien asuoh joupuoi. Khomi alhawm jieh in koiman in lien sah ngai asapuoi. Mipi kikhopna Haosate in jengjong aliet angaipuoi chule lienin jong sajoupuontie. School hihenlang hou-in hijongleh alien angaipuoi. Akibawl jousie alien angaipuoi. Hijiehhin koiman alienlamin imacha lunggel le natoh aneipuoi. Khosunga hausa, mihil(oja) chule pastor.kiti lamkai jousien mi lhawmcha chunga lamkaina aneiyu ahin, amahaw hi lamkai lientah hidoh louvin lamkai neo khat ahijingun ahi. Hitobang khoneova lamkaiho hi gamsunga kilawikhawmna lienho-a lamkaithei, lamkai lien asuo diuhi hahsa ahi.

Asagichanan, khuo neocha cha-a chen hi gam kivaipuohna lama dingin hahsatna tah ahi.
Thil lientah leh loupitah bawldawhna dinghin kivaipuohna lien angaijie. Tulai khang dieh dieh hin alienlama kivaipuohna louvin thillien leh thil loupi suodawh dinghi thil hahsa ahi. Tahsa lam hihen lhagao lam hijongleh thil lien deikhang ahitah jieh in tulaiyin kilawikhawmna lien, Fellowship, Society, Union, Inpi, Association chule Convention kitihaw hi ineiyun ahi. Ahinla, khuo neocha cha-a cheng ihijieh un hichie kilawikhawmna lienhaw a natonghaw jousien hahsatna lientah atuoh un ahi. Napha khat tohdohna dinga athah a organize bawl hihen lang natongsahawn amawpuohnau tohdoh nading ahilouleh suhhatna dinga natoh hijongleh hahsatna lientah atuoh-uvie. Kipana Thupha seiphuongna ding hihen lang thudang dang seiphuongna ding hijongleh hahsatna aumie. Kholienhaw a cheng mi sangni sangthum laha nikhat nini ahilouleh hapta khatna chaidoh ding chu khoneova cheng mi sangni sangthum laha chu alha lha a tha lutding ahi. Lekhathot thotna jienga jong tha le sum tamtah senga bawl ngaiding, chuchie jenga jong chu aphatchuomna lhasam nalaithei ahi. Achomlama seiyin, kho neocha cha-a ichenu hin Kukite dingin vangphatna asuopuoi ti kichienin akilangie.

Ahileh Kukite hin kholien ideilou monguham? Kholien ideilou mongu ahiding tahsan aumpuoi. Keihi kum sawmsagi kavaltan, ahin tuchangeiyin kholiena kaumnompoi, khoneobou kadeiyie ti kajakhahih laiyie. Achutileh ipi dinga Kukite khuohaw lientheilou/pilhingtheilou ahidem?

KUKITE INCHEN KHOCHEN PILHIN THEILOUNA JIEH PHABEP
Kukite hi khoneocha cha-a chending deimongte jong ihipouvie. Kholiena chending deimo jong akihidehpoi. Khopi lientah le lhingtah-a ichenleh phatchuomna tamtah aumie, tijong ihetlouvu ahidehpoi. Ahijieng vangin Kukite khochen apilhingthei hihbeh-ie, tihi ihetchieh-u ahi. Ajieh ipi ahitadem?

Khochen Apilhin Theilouna Ajieh Phabep
Kukite khochen apilhin theilouna ajieh phabep seiyuhitie.

Amasapenin, Kukite hi phung le chang ngailu behsehte ihijieh u ahi. Khochen hi aphung phungin, lawikhatna chun insung khat, sopi khat ngen tabanghin khuo inachengun ahileh phungdang changdang dingin juot ahahsan, hijiehchun khuo alhingtheipuoi.

Anina ah, haosat deibehsehte ihijieh-u ahi. Haosa hi deina jallin iphung chanpite jieng tojong kholien khatna chenkhawm sangin phungbawm neochakhat chunga mi-upa khat chun khothah isatnun, in lhawmchakhat chunga haosa hina in vai ipouvin, hitichun khuo chu aneochehjitai..

Athumna a chun, mi kilietsahte ihijieh u ahi. Ikilietsah jieh un mi khat nuoiya khochaga khatna umsangin khuo neochakhat chunga haosa hiya kilietsahtah a chen ideijouvin ahi. Khoneo haosa hohi kholiena chagahon jong anuoisiuvie ti igeldohji pouvie.

Alichana ah, haosa vaihawm thiemloujieh ahi. Haosa lawikhat vaihawm thiemtah umjongleh haosa atamjaw vangchu vaihawmjie helouva kilietsah tah a vai ipuoh jieh-uleh khuo leh khomite ding gellouva eima dingbou kivetna ineiji jieh-un khochagate kihuoltah leh lungmuongin a incheng theipouvin akichaulawi jitaovie. Hijiehchun khuo pilhin chehcheh tahsangin aneosuh jocheh cheh jitan ahi. Aching athiemjep, aneijeple abawltheijep honjong khosunga kihuoltah-a chena theiyin agelpouvin, khopilien lienhaw-ah in akisah un, hitichun khosung khantouna jong aumtheipon ahi.

Angachana'n, nehguh lahchat deijal ahi. Tulaiyin governmentnin khosung khantouna dinga sum le pai apiehhou hi dihlou tah a mu a nehdohna dingin mi loikhatnin khuo siema haosa-a pan ibawlun, hijonghin khuo neocha cha apunsah ie. Aumsa khoneo honjong joule nal pannin aumloubeh insuon tamtah tah asunun, officerho toh kijoukopmin sum muna ding abawlun, chawnsiet nasatah-in apunsah-un ahi.


KUKI SOCIETY LE KHOCHEN SIEMPHAT DING DAN PHABEP
Chunga kiseihaw jousie jiehhin Kukite khuo jat apung jingin khochen vang apilhing chuom diehpuoi. Hichiehi ei Kukite society damlouna khohpentah khat ahi ti kicheh-in akimutheiyie. Hijiehchun lamkaiten nasatah-a lunggel ngaituo neiya anuoiya kipie maban kalbi thum hi ilahdiu ngaikhoh-in kagellie:

Akhatna-ah, Ilungput-u khel ngai. Ilungputnu leh umdan (attitude), tichu kilietsah le hoithawna jieh-a haosa hinuomna, phungle changa kivetna kibungkhen kitihaw jousie hi pailhah-a, chule eima phatchuomna dingmai velouva nampi phatchuomna dingjawh-a lunggel le natoh patding.

Anina-ah, Khuo lietsah ding. KIM vaihawmna nuoiya khohaw ahithei chana lietsah ding, atamjaw in jakhat chunglam hisah ding alhompenho chu inson 50 beh hisahna dinga ma(step) lahding. Hitihi ahilouleh khantouna dinga Government tohguon dungjuiya panpina tamtahhaw hi ichanlou diu ahi tihi khosung mijousie hetsah ding. Chukitleh, Government le nampi/KIM thilguon ahingal louleh tukal koiman khothah siemtahlouding.

Athumnan, Khuo kivaipuohna siemphat ding. Kuki societyn atoh dinga thilhahsatah ahiyala tohlouva thilkhohpen, bawllou theilou khatna kangaituo chu khuo kivaipuohna siemphat dinghi ahi. Kivaipuohna siemphat kitihi thilbai ahipuoi. Ahinlah, akhan ding banga khangthei talou, stagnant, society chu tubanin khangpantahen itiuleh kisiemphat chu bollou theilou ahi. Hichie nading chun Kukiten imasanguvah lhending, option, thum(3) ineiyuvie.

Khatna-a chun, Angai ngaiya umding. Imacha bawl angaipuoi; buoisah ahi; kitouthim ding ahi, tihi option masapen ahi. Hichie option hi asie apha imacha ngaituona neilou, muyeyu-a um, khonung ding muna, vision, imacha neilouho dinga ahi. Haosapun adeidei, anop nopmin akhuo kivaipuoh nahtah; ei khochagan haosa khuo vaipuohna a ipi right kineiam! Hitobang lungput, attitude, hi India sunglama akhang khanga mi chuotpha-a um, tua Dalit kitihon jong angaidanu anahi. Hindute caste system sunga jaolou, apama um ahiuvin, nuoisiena lientah anachanguva tohkhah ding jiengjawng kidah anachang ahiuvin; hichu Pathien siem dungjuiya achutimawng dinga anageluva, imacha bawllouhiela akhang akhanga anathuoh-u ahi. (Tunvang chuti hitalouvin Pathienin asiem dungjuiya mihiem thupina, human dignity, aneidingu chule democratic principle dungjuiya achan dingu, right, chu mutheina dingin nasatah-in adellun ahi). Eihaw Kukite jong tuchan geiya masangpeh-a outcaste Hinduhaw tobang chu ihinahllaiyuleh vannuoiya lungsiet umpen ihidiu ahi.

Anina-ah, Haosa suhmanga mipi kivaipuoh ding
Tu tu-a Haosa nuoiya Kukite khuo kivaipohna hi khuo lhinna thei khantouna thei ahipuoi, tihi mi tamtah lunggel ahiding taksan aumie. Hitobang dinmun hi vannuoiyin anatuosa ahin, Kukite-a sehseh ahipuoi. Vannuoi muntin gamtina hi lengho, lenglenho(emperor), haosaho, chule dictator thahat kenga kilamkaina jatchuom chuomin vaipuohna ananeiyun ahi. Ahin tuninvang vannuoi gamtinah chutobanga kivaipohna haw chu suhmangin aumgamtan, mipi kivaipuohna jieng ahigamtai, gam themkhat tilouvin. Gam tamtah-a a-vaipuo lenghaw thaa-ham ahilouleh agama kuona nawmang hamin aumun ahi. Hitobanghaw hi lengle vaipuo gilou, kivaipuoh dan khel ding doudal jinghaw gama violent revolution umna gamhaw-ah asuohtamie. Thunei vaipoten tulai modern age–a khang kikhel dan hephalouva aumuva, akhang akhanga kivaipuohna custom atuhchah jinguva ahileh hitobang violent revolutionary-a kikhelna hawhi aumnomin, a vaipuo gilouhaw manthahna guoh hilouvin, mipin jong hesuoh gentheina lientah athuohmanjin ahi. Hitobang vangsietna tuohkha gamhaw chu avangsie ahiuvie. Kukite khochen kivaipuohna jongahin kikhelna aum angaiyie tihi tulai lunggelthei tamtah ngaituo ahiding ginchat ahi. Ahin, violent revolutionary change umna gamhaw chan tobang ichanu ahilouna dinga haosaho jong khomite (khochaga tihi dei um kasapon) jong chihthei le kiginphat ngai kasai.

Athumna chu, Haosa sumanglouva Khuo kivaipuohna siemphatna mipi kivaipuoh ding, ti ahie. Hichie hi ei Kukite khuo kivaipuoh siemphatna dinga dei-um, chule lunggelthei tamtah-in jong pha asah dingin kagellie. Hichie hi non-violent democratic process manga siemdoh hisah angaiyie. Hichie reformation movement hi gamvaipuo, khuo vaipuo lenghaw leh haosahawn apandoh-a apanuva, ahilouleh movement midangin ahinpat chu ajawpmuva ahileh siemphatna hi buoina umlouva chule hoitah-a siemphatna umtheiya, chule hichie akisiempha kivaipuohna-a chu amahaw tah-in jong chan aneitheiyu chule agamsung mite jousie jong kipah-uva gamsunga chamna umthei ahi. United Kingdom, Japan, chuleh anaipena Bhutan kiti gamhaw hi vetkah phatah ahiuvie. Avaipo-a apantahlou vangun, a lengpau hi ngaisangna lientah aneijing theiyui, chule President khellin gamsung government figure-head-in aum jingun ahi. Chawn le khan kibahpi Mizoram le Chin State na cheng i-suopihawvin kum 50 masangin khochen kivaipohna asiemphaovin, tuni chan geiyin mipi kivaipuohna phatah in achielha jingin ahi. Ahin vangsiet um khatchu, haosahawn reform movement chu anapomlou jieh-un haosat institution chu apumin suhmangin aumlawtai. Haosate thaneina jousie suhmangin aumin, democratic movement ahijieh-in haosaten compensation vang amu-uvie.

Kukiten jawng haosa suhmanga mipi kivaipuohna neimaw ahipuoi. Mi lawikhatnin, haosat hi akhang akhanga Kukite culture ahin suhmangthei hilou ahi, tin aseiyie. Haosa suhmangtheilou tipa hi dihthei jepdin kahepuoi. Eihaw haosatna sanga thupi le loupitah tah, lengho le Emperorho jiengjong suhmangin aumgamtaovie. Ahin hitia kiseihin haosa chu suhmangtei ding tina ahidiehpuoi. Lenghaw jong tamtah suhmanga aumvangin, Leng hina kisumanglouva mipi kivaipuohna gam jong phabep aumthouvie, ti chungah imutaovie. Kukite movementna jong haosaten doudal louva mipitetoh pankhawmna-a process hi akichielhahleh masanglaiya einapoteu British te kivaipohna banga haosaho chu khosung kivaipohna-a figure-head na pangjingthei ahiuvie. Mipi kivaipoh hi khantouna le machalna ineitheina diuva ngaiya ahi. Haosa figure-head na aumjinghi gamle guo safety hina dinga phachuom ahi. Ahin, haosa changseh-in gam ahuhjouvie, tijonghi dihjep joulouthei ahi. Ajiehchu, State sunga mitamte vaipote’n dihloutah-in ana manuhenlang agam piehdohna dinga nanoplou leh kakaplih ding nahi ti, ahilouleh sum tamtah anapeuhenlang hileh mihiem hina-a chu ana dingjoulou maithei ahi. Chuti ahijiehchun, housa signature chu loupilheh jieng jongleh khuo kivaipohnan authorise abawllouleh a suoi kaichun tha aneipuoi, tina thulhuh khat ngaiding ahi. Gamle go huoina mawng mawng chu hichie-a chu umding ahibouvie. Meithei Lengpa Indiaten achamlouvin Manipur India toh merge ahinadin suoi anakaisah-uvie, tia Meilheiten aseiyuva akiphin phinu hi kihilna-a nei angaiyie.

THUCHAINA
Chunga kisei banga Kukite khochen kivaipuohna hi siemphat ding ahileh, Mizoram le Chin State na village council kibawl dan jong phatah-a khuolchilna (study) neimasatna lahthei lah-a paithei paiding chule belapthei be-in phantie. Khochen kivaipuohna phatah-a siemphat ahiya ahileh tulai democracy a kivaipuohna khang le dan toh kituoh ding, akhangleh aphat chie dungjuiya vannuoitoh kilhonkhawma machal/khangtou khawm ihidiu; achutilouleh Kukite Kangpokpi leh Motbung kah-ah kilietsahtah-in lhaile le jongleohen, vannuoi hetdinga musium piece tobanga iumjing dingu ahie. I-imutnao asawtvaltan, khah-a thawdoh phat, mi-um uma umphat le tohphat ahitai.
Tags: ,

About author

Curabitur at est vel odio aliquam fermentum in vel tortor. Aliquam eget laoreet metus. Quisque auctor dolor fermentum nisi imperdiet vel placerat purus convallis.